top of page
Writer's pictureRiikka Tanner

Alexander Bargum: Myös omistajan pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti omaa rooliaan

Tässä podcast sarjassa puhumme johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista. Tänä vuonna olemme vahvasti kasvun agendalla ja kutsumme mukaan asiantuntijoita ja kasvujohtajia ravistelemaan käsitystä siitä, miltä kasvun kulttuurin kuuluisi näyttää uudella vuosikymmenellä.



Vieraana tuotantokauden toisessa jaksossa kasvun johtamisesta ja erityisesti omistajan roolista hallituksessa ja kasvun mahdollistajana on Algol konsernin toimitusjohtaja ja perheyhtiötä myös omistajana neljännessä sukupolvessa edustava Alexander Bargum.


Oman taustansa ja roolinsa lisäksi hän tuo näkemystä omistamisesta myös muiden perheyritysten näkökulmasta, sillä hän toimii kolmatta vuotta Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana.


Suomen työllistävistä yrityksistä 70 % on perheyrityksiä


Perheyritysten rooli Suomessa on merkittävä. Vuonna 2023 Suomessa on 507 Perheyritysten liiton jäsentä, joiden liikevaihto yhteenlaskettuna on ollut 58,5 miljardia euroa ja ne työllistävät yhteensä 192 tuhatta ihmistä.


“Tällä hetkellä liiton jäsenmäärä on pyöreästi noin 500 jäsentä, mutta liiton jäsenmäärä ei kerro kaikkea perheyritysten merkityksestä. Meillä on laskelma, minkä mukaan 70 % suomen työllistävistä yrityksistä on perheyrityksiä ja niissä on 40 % yksityisen sektorin työpaikoista. Haitari on suuri aina pörssin suurimmasta yhtiöstä Koneesta yhden miehen tai naisen omistamaan yhtiöön, mutta jäsenyritysten liikevaihdon mediaani on noin 10 meur luokkaa.”


Perheyritysten liiton missiona on rakentaa kestävää suomalaista omistajuutta. Perheyritysten kvartaali on tunnetusti 25 vuotta, mutta tällä kvartaalilla viitataan ennen kaikkea omistajuuteen, ei liiketoiminnan sykleihin:


“Se noin 25 vuoden välein tai ehkä nykyään ennemminkin 35 vuoden välein tapahtuva muutos viittaa sukupolvenvaihdokseen, jolloin seuraava sukupolvi pitää saada kiinnostumaan yhtiöstä."


"Jos vertaa esimerkiksi pörssiin, missä pörssiyhtiön pitää saada sijoittajat eli omistajat kiinnostumaan yhtiöstä joka kvartaali kun raportoidaan kvartaalin tulokset, niin toki tämä omistajuuden sykli on pidempi perheyrityksessä.”


“Samaan aikaan liiketoiminnan syklit eivät ole mitenkään pidempiä, yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla ja kilpailevat muiden yritysten kanssa sekä asiakkaista, että työvoimasta ja pääomasta, joten kyllä siinä katseen pitää olla muualla kuin 25 vuoden päässä.”



Puhe omistajuuden ympärillä on lisääntynyt


Tällä hetkellä liike-elämässä puhutaan valtavan paljon omistajuuden merkityksestä ja roolista. Tietoisuus aiheen ympärillä on kasvanut ja nyt halutaan panostaa myös ammattimaiseen omistajuuteen. Alexander hakee vertailukohtaa yrittäjyydestä:


“Joskus aikoinaan yrittäjyys koettiin vähän negatiivisena ja koettiin että sitä ei arvostettu. Kukaan ei juuri halunnut ryhtyä yrittäjäksi eikä tätä vaihtoehtoa koettu kovin houkuttelevaksi. Nykyään kaikki haluavat yrittäjiksi."

"Mutta omistajuus ei vielä nauti samanlaista arvostusta tai ymmärrystä käsitteenä. Tähän me haluamme Perheyritysten liitossa vaikuttaa. Omistajuus on ennen kaikkea vastuunottoa, vaalimista ja tulevaisuuden uskoa."


Johdon agendalla trendit ja muutosvoimat 2023 -raportilla nostettiin esiin, että vain noin 40 % suomalaisista yrityksistä tähtää kasvuun. Tämä on monella tapaa kestämätön trendi. Kasvuyrityksillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa, ja sitä kautta tärkeä rooli hyvinvointivaltion mahdollistajana. Kasvun yhteydessä puhutaan nykyään paljon omistajan tahdosta tai omistajastrategiasta.


“Tämä on hankala kysymys sillä tavalla että yksittäistä yritystä ei voi oikeastaan kritisoida siitä, että se ei halua kasvaa, koska se on omistajan asia. Se riippuu markkinoista, erityyppisistä valinnoista ja priorisoinnista. Mutta yhteiskunnallisesti ja ja kansantaloudellisesti on tietysti ongelma, että yritykset eivät halua kasvaa tai kykene kasvamaan riittävästi."


"Voidaan tietysti myös miettiä, että mitä yhteiskunta voi tehdä sen eteen, että yrityksiä aidosti kannustetaan kasvamaan? Miten näytetään omistajille, että suomessa kannattaa kasvaa, Suomessa kannattaa omistaa ja yrittää?”



Kasvollinen omistajuus hallituksessa


Ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat paljon myös omistajalle. Usein ulkopuolisten hallitusjäsenten tuominen mukaan tuo ryhtiä ja kurinalaisuutta koko johtamisjärjestelmään laajemman osaamisen, ulkopuolisten näkemysten ja kokemusten lisäksi. Se auttaa lieventämään myös omistajan kokemaa yksinäisyyttä. Omistajalla on kuitenkin aina tietynlainen yliote päätöksenteossa ja tiedon määrässä, joten on tiettyjä asioita mihin omistajan täytyy hallitustyöskentelyssä erityisesti kiinnittää huomiota.


“Ensimmäinen on se, että jos ja kun hallitukseen tulee ulkopuolisia jäseniä mukaan, niin heitä pitää olla riittävän monta. Yksi ulkopuolinen ei riitä. Hallitukseen pitää saada vähintään kaksi ja mielellään ehkä kolme tai neljäkin ulkopuolista jäsentä perheyrityksessä, jotta hallitustyöskentelystä tulee aitoa ja aktiivista. Omistajan pitää uskaltaa jäädä selvästi vähemmistöön.”


“Omistajalla on usein myös enemmän tietoa kuin muilla hallituksen jäsenillä eli tietynlainen yliote tiedon määrässä. Ja kun johdetaan tiedolla eli se tieto, joka annetaan hallitukselle vaikuttaa päätöksentekoon niin omistajan täytyy olla hyvin, hyvin tarkka siitä että ei aja sen hallituksen yli missään tilanteessa vaan kunnioittaa hallituksen integriteettiä ja aidosti kuuntelee hallitusta. Ei sano omaa mielipidettään ensin vaan kuuntelee ensin muiden mielipidettä.”


“Hallitustyöskentelyn tarkoitus on saada esille erilaisia näkemyksiä, joista voidaan keskustella ja päätyä johonkin ratkaisuun. Siinä on omistajalla todella suuri vastuu siitä, että jos houkuttelee henkilön mukaan hallitukseen, niin myös antaa heille sitten tilaa.”



“Yksi meidän omistajafilosofian kulmakivistä on, että haluamme olla paras mahdollinen omistaja meidän yhtiöille. Jos joskus huomaamme, että emme ole sitä enää, niin siinä tilanteessa yritys kannattaa myydä. Pitää olla valmis itsekritiikkiin tai itsekriittiseen tarkasteluun, että olemmeko oikeasti se paras mahdollinen omistaja yritykselle.”


Koko jakson voit kuunnella Soundcloudista, Spotifysta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧






 

Tämä podcast jakso on tuotettu yhteistyössä Staffpoint Executiven kanssa.


StaffPoint Executive on Suomen johtava Interim Management- palveluiden tarjoaja ja toimialan kehittäjä. Tuttavallisemmin Exe on tunnettu isoista asiakaslupauksistaan joista tuorein kuuluu: Toimitamme Interimin mihin tahansa funktioon kaikkialla Suomessa. Exen tiimiin ja palveluihin voit tutustua Linkedinissä ja verkkosivuilla.


留言


 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page