top of page
  • Writer's pictureRiikka Tanner

CSRD tuo uusia vaatimuksia suomalaisille yrityksille - Fondian asiantuntija kertoo, mitä odottaa

Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.


Fondian yritysvastuujuristi Netta Skön studiossa puhumassa CSRD regulaatiosta

Yritysvastuulainsäädännön muutokset ja uudet vaatimukset ovat viime aikoina nousseet entistä enemmän keskusteluihin, ja EU:n uusi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on yksi näistä merkittävistä uudistuksista. Miten tämä direktiivi vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja mitä sen toimeenpano tarkoittaa käytännössä? Keskustelimme aiheesta Fondian yritysvastuuasiantuntijan, Netta Skönin, kanssa.


Netta Skön on työskennellyt Fondialla noin puolitoista vuotta, mutta hänen taustansa konsultoinnin ja ympäristöjuridiikan parissa on huomattavasti pidempi. "Olen ollut konsulttipuolella avustamassa asiakkaita monenlaisissa kysymyksissä ennen siirtymistä Fondialle, jossa jatkan työtä asiakkaiden kanssa liikejuridiikan parissa," kertoo Skön.


Mikä sitten veti Skönin vastuullisuuden pariin? "Minulla on pitkä tausta ympäristöjuridiikassa, ja olen ollut kiinnostunut ympäristöasioista jo opintojeni alusta alkaen. Olen tehnyt pitkän uran ympäristö- ja energiajuridiikan parissa, ja on ollut looginen jatkumo siirtyä vastuullisuuden pariin," hän selittää.

Skön kertoo nähneensä sääntelyn muutoksen, jossa alkujaan keskityttiin ympäristön kannalta haitallisiin toimintoihin, mutta nyt säännökset ovat laajentuneet koskemaan kaikenlaista yritystoimintaa. "Ympäristöpuolelta otettu vauhti ja kokemus on auttanut minua näkemään, kuinka vastuullisuus on kehittynyt ja miksi se on niin tärkeää nykyään," hän toteaa.


CSRD-direktiivin tarkoituksena on lisätä yritysten vastuullisuusraportointia ja tehdä siitä yhtenäisempää ja vertailukelpoisempaa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia suomalaisille yrityksille, erityisesti suurille ja keskisuurille yrityksille, jotka tulevat olemaan velvollisia raportoimaan kestävyyteen liittyvistä asioista aiempaa yksityiskohtaisemmin.


Skönin mukaan suomalaisilla yrityksillä on edessä merkittävä muutos. "Yritysten on alettava miettiä vastuullisuuttaan kokonaisvaltaisesti ja raportoitava siitä kattavammin. Tämä ei tarkoita pelkästään ympäristöasioita, vaan myös sosiaalisia ja hallinnollisia näkökulmia," hän painottaa.


Tämän vuoden johdon agendalla kyselytutkimuksessa selvitettiin merkittävimpiä muutosvoimia vuoteen 2027 mennessä. Listan kärjessä on odotetusti tekoälyn ja automaation nopea kehitys ja sen vaikutukset erityisesti työn tuottavuuteen, mutta top 5 -listalta löytyy myös vihreä siirtymä ja kestävä kehitys sekä erityisesti kiristyvä regulaatio, esimerkiksi ESG, CSRD tai tekoälyyn liittyvä sääntely erityisesti EU-tasolla.


Mitä ajatuksia tämä herättää Skönissä? "Ymmärrän sen hyvin, koska regulaatiota tulee nyt valtava määrä vastuullisuudessa, kestävässä kehityksessä ja vihreässä siirtymässä. Niistä puhutaan vähän eri termein eri konteksteissa, mutta sääntelyä on tullut viimeisen viiden vuoden aikana kymmenkertainen määrä. Onhan se ymmärrettävää, että kokonaiskuvan hakeminen ja ymmärtäminen, mitä tapahtuu seuraavaksi, on suuri haaste," Skön sanoo.


Skönin mukaan regulaation moninkertaistuminen ja nopea kasvu juontuvat tarpeesta tehostaa vastuullisuutta. "Ehkä vastuullisuuden kontekstissa ajatellaan, että aiemmat keinot, olivat ne sitten poliitikkotason ohjausta, yritysten omia toimia tai markkinavoimien vaikutuksia, eivät ole olleet riittäviä. Tietyllä tavalla isot kysymykset ovat niin ajankohtaisia ja keskeisiä, että niihin pitää löytää nopeasti vastauksia. On koettu, että regulaatiolla voidaan ehkä nopeuttaa kehitystä," hän selittää.


Vaikka yrityksissä tehdään jo hyvää vastuullisuustyötä, regulaation tarkoituksena on suunnata toimintaa yhtenäisempään suuntaan. "Uutta on se, että regulaatio kohdistuu nyt nimenomaan yrityksiin toimijoina. Kestävyyden teemoista on ollut sääntelyä pitkään ja kansainvälisessä oikeudessa on sovittu ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä. Mutta se, että sääntely nyt kohdistuu yrityksiin, on uutta ja yksi keino nopeuttaa muutosta," Skön toteaa.


Regulaation nopeutuminen voi vaikuttaa yllättävältä, mutta EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) lanseerauksen jälkeen on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. "Jos katsoo istuvan komission työohjelmaa, siellä oli Green Deal, joka lanseerattiin vuonna 2019. Viiden vuoden jälkeen valtaosa asioista on muuttunut tai muuttumassa lainsäädännöksi. Eli siellä on selkeästi tehty valinta, että strategiatason asioiden sijaan tehdään konkreettisia lainsäädäntötoimia, joilla pyritään kirittämään vihreää siirtymää," Skön summaa.


Merkittävimmät muutokset ESG-regulaatiossa Euroopassa


Kun kysyin Sköniltä merkittävimmästä muutoksesta ESG-regulaatioon liittyen Euroopassa viime vuosina, hän vastasi selkeästi: "Kyllä se on ollut valtava määrä sääntelyä, mutta myös se, että sääntely on laajentunut kattamaan monia oikeudenaloja."


Skön selittää, että aiemmin ESG-sääntely oli ehkä hieman siiloutunutta, eli ympäristövastuullisuutta valmisteltiin erikseen ympäristöpääosastolla. Nyt sääntely kattaa lähes kaikki oikeudenalat, ja uusia lainsäädäntöaloitteita pohditaan laajasti eri sektoreilla. "Se määrä on ehdottomasti kasvanut, mutta myös kattavuus. Nyt komissio istuu viimeistä kevättä ennen EU-vaaleja, ja moni vastuullisuus-kokonaisuus saa lopullisen muotonsa. On kymmeniä aloitteita, jotka näkevät lopullisen sanamuotonsa tänä keväänä," Skön kertoo.


Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on aina haastavaa, Skönin mukaan on viitteitä siitä, että regulaation vauhti saattaa hidastua. "Vaikka vuoden 2024 vaalit tuovat mukanaan muutoksia, näyttää siltä, että ESN- ja kestävyysteemojen ympärillä oleva kova vauhti tulee hidastumaan. Tämä vuosi on merkityksellinen, sillä nyt saavutetaan tietynlainen huippu ja siirrytään täytäntöönpanoon," hän arvioi.


Sääntelyn ammattilaisena Skön seuraakin erityisen tarkasti kesäkuun EU-vaaleja ja sitä, miten lainsäädäntö ja politiikka vaikuttavat toisiinsa. "On mielenkiintoista nähdä, miten vastuullisuus uutena lainsäädäntöalueena, kehittyy. Viime vuonna oli jo merkkejä siitä, että takapakkia tulee, ja tämä ilmiö näkyy myös globaalilla tasolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa anti-ESG-liike on nostanut päätään jo pitkään," hän huomauttaa. Osittain siksi, että sen katsotaan vaikuttavan yritysten kilpailukykyyn.


EU:n tiukentuva sääntely on herättänyt kysymyksiä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä globaalilla markkinalla. Skönin mukaan tämä on aiheellinen huoli: "Kyllä siihen on herätty myös EU-tasolla. Green Deal -ohjelman taustalla on ajatus, että EU olisi kestävyyden ajatusjohtaja ja edelläkävijä. Tämä voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan, koska maailmantalous toimii tiettyjen lainalaisuuksien mukaan, eikä mikään yksittäinen maanosa pysty muuttamaan tätä logiikkaa."


Skön korostaa, että EU:n tiukka sääntely voi asettaa eurooppalaiset yritykset haasteelliseen asemaan, erityisesti kun huomioidaan, että Aasiassa ja Yhdysvalloissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa. "EU:n tavoitteena on ollut näyttää suuntaa ja olla kestävyyden edelläkävijä, mutta tämä saattaa aiheuttaa kilpailullisia haasteita, jos muut suuret talousalueet eivät seuraa perässä," hän huomauttaa.


EU tasolta yritysten näkökulmaan


Siirryttäessä EU-kontekstista yksittäisen yrityksen näkökulmaan, vastuullisuuteen liittyy monia juridisia kysymyksiä. Skön korostaa, että yksi suurimmista haasteista tällä hetkellä on kokonaiskuvan hallinta. "Tulee valtava määrä uutta regulaatiota, ja yritysten on ymmärrettävä, miten tämä uusi sääntely vaikuttaa suhteessa olemassa olevaan regulaatioon," hän sanoo.

Uuden ja olemassa olevan sääntelyn yhteensovittaminen voi olla haastavaa. "On paljon liitännäisvaikutuksia, jotka pitää ottaa huomioon. Yritykset tuntevat olemassa olevan sääntelyn hyvin, mutta uusien säädösten ja vanhojen säädösten yhteensovittaminen voi tuoda yllätyksiä," Skön selittää.


Esimerkkinä hän mainitsee ekosuunnitteluasetuksen ja viherpesun sääntelyn yhdistämisen haasteet. "Yritysten on ymmärrettävä, miten eri säädökset vaikuttavat toisiinsa. Kokonaisuuden hallinta on ehdottomasti nykyhetken haaste."


Sääntelyn keskinäiset ristiriidat ja yhteensovittamisen ongelmat vaikeuttavat yritysten toimintaa. "Juristien on usein muistutettava yrityksiä arvioimaan, miten eri säädökset, kuten viherpesudirektiivi, ekosuunnittelu ja yritysvastuudirektiivi, vaikuttavat toisiinsa," Skön sanoo.


Lisäksi toimialavaikutukset, yrityksen koko ja aikaisemmat vastuullisuustoimet vaikuttavat kokonaisuuden hallintaan. "Yrityksen on otettava huomioon kaikki nämä tekijät, jotta se pystyy hallitsemaan vastuullisuustyötään tehokkaasti," Skön tiivistää.


Yritysten valmiudet vastuullisuusdirektiivien osalta


Kuinka paljon suomalaiset yritykset ottavat etunojaa vastuullisuusasioissa? Kun uusi vastuullisuusdirektiivi on tulossa, osa yrityksistä valmistautuu hyvissä ajoin, mutta toiset ottavat yhteyttä juristiin vasta, kun on jo kiire. "Sekä että," sanoo Netta Skön. "On yrityksiä, jotka toimivat ennakoivasti, ja sitten on niitä, jotka ovat jälkijunassa ja joutuvat kiirehtimään. Ei ole mitään tiettyä toimialaa, joka olisi aina edellä tai jäljessä, vaan tilanne vaihtelee paljon."


Miten Fondia auttaa yrityksiä vastaamaan tuleviin muutoksiin? "Seuraamme aktiivisesti säädösten kehitystä ja teemme paljon ristiintarkastelua," Skön kertoo. "Mietimme, miltä kokonaisuus näyttää tietyllä toimialalla, ja suunnittelemme asiakkaan puolesta lyhyen ja keskipitkän aikavälin strategioita. Näin varmistamme, että asiakkaat tietävät, milloin ja miten heidän tulee reagoida uusiin säädöksiin."


Myös reagoimatta jättämisen riskit voivat olla merkittäviä. "Sanktioita on paljon," Skön varoittaa. "Esimerkiksi yritysvastuudirektiivissä suurimpana hallinnollisena sanktiona on mahdollisuus 5 prosentin sakkoon globaalista liikevaihdosta. Tämä on tiukimmasta päästä, mutta myös sopimusriskit ovat merkittäviä. Jos yritykset eivät pysty toteuttamaan vastuullisuussitoumuksiaan, voi syntyä riitoja osapuolten välillä."


Onko ennakkotapauksia sanktioista jo syntynyt? "Ei ehkä vielä juridiikan merkityksessä, koska sääntelyä ei ole päästy täysimääräisesti soveltamaan. Mutta sopimuspuolella riidellään jo nyt," Skön kertoo. "Jos on sitouduttu johonkin vastuullisuusasiaan ja tietoja ei pystytä toimittamaan, voi syntyä isoja ongelmia. Nämä ovat usein merkittäviä taloudellisia kysymyksiä."


Vaikka oikeudenkäyntejä ei ehkä vielä ole, yritysten välisiä erimielisyyksiä esiintyy. "Riitely on ehkä yleistermi; kyse ei ole siitä, että käräjillä oltaisiin, mutta yritysten välillä voi olla erimielisyyksiä siitä, miten sopimuksia toteutetaan," Skön täsmentää. Tämä voi johtaa merkittäviin ongelmiin yritysten kesken.


Vastuullisuus haastaa etenkin pienempiä yrityksiä


Mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa yritysten sisällä? "Tällä hetkellä se painottuu raportointiin, koska se sääntely on jo voimassa ja sitä sovelletaan. Yritykset keräävät tietoa, raportoivat ja luovat prosesseja sisäisesti," Skön sanoo.


"Esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin alla on kestävyysstandardit, joissa on 1300 datapistettä, joista yrityksen on valittava ne, jotka ovat olennaisia ja joista pitää raportoida," Skön selittää.

1300 datapistettä on valtava määrä tietoa, eikä yksi henkilö pysty mitenkään hallitsemaan sitä. "Ei välttämättä edes yksi henkilö yrityksen sisällä, vaan tarvitaan ostopalveluja ja ulkopuolisia resursseja," Skön toteaa. Tämä korostaa tarvetta ulkopuoliseen apuun ja asiantuntemukseen vastuullisuusasioissa.


Usein ajatellaan, että sääntely koskettaa vain tietyn kokoisia yrityksiä. Kuitenkin Skönin mukaan uudet säädökset ja direktiivit tulevat vaikuttamaan myös pienempiin yrityksiin. "Vaikutukset näkyvät jo nyt, erityisesti sopimusten kautta," hän sanoo. "Isommat yritykset, jotka ovat jo sääntelyn piirissä, välittävät vaatimuksiaan, kuten tietovaatimuksia, pienemmille yrityksille."


Tämä asettaa pienet yritykset haastavaan asemaan. "Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole mekanismeja tuottaa tarvittavaa tietoa, mutta sopimusvelvoitteet pakottavat heidät keräämään sen jostain, mahdollisesti ulkopuolisin resurssein ja kustannuksin," Skön selittää.


Tämä kehitys voi eriarvoistaa yrityksiä. "Pienillä yrityksillä ei ole lakisääteistä velvoitetta, mutta jos neuvottelukumppanina on iso toimija, joka edellyttää tietojen tuottamista, pienet yritykset joutuvat valitsemaan yhteistyön tai sen ulkopuolelle jäämisen välillä," Skön huomauttaa. "Tämä on vaikea kysymys, sillä vaihtoehdot ovat usein rajalliset."


Riskinä sääntelyn alkuperäisen tarkoituksen häviäminen


Sääntelyn tarkoitus on auttaa tuomaan ratkaisuja isoihin kysymyksiin, kuten ympäristön ja sosiaalisen vastuun haasteisiin. Haastan Skönin kysymällä, onko tässä riski, että keskitytään vain regulaatioon ja säädöksiin ja unohdetaan aidot ongelmat niiden taustalla?


"Erittäin hyvä kysymys," vastaa Netta Skön. "On tärkeää muistaa, miksi vastuullisuudesta puhutaan ja miksi sitä tehdään. Sitä ei tehdä sääntelyn takia tai täydellisten vastuullisuusraporttien tai kestävyystietojen vuoksi. Vastuullisuustyötä tehdään siksi, että ratkaistaisiin ihmiskuntaa uhkaavat ongelmat."


Sääntelyllä pyritään tarjoamaan ratkaisuja, mutta on tärkeää, ettei sen perimmäinen tarkoitus huku byrokratian alle. "Meidän on muistettava, että sääntelyn taustalla ovat aidot ja vakavat ongelmat, jotka vaativat ratkaisuja," Skön painottaa.


CSRD-direktiivi tuo uusia raportointivaatimuksia yrityksille


Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin tarkoituksena on parantaa ja standardoida yritysten raportointia ympäristövastuullisuuden, sosiaalisten kysymysten ja hallintotapojen osalta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa yrityksille?


"CSRD tuo mukanaan määrämuotoisempaa kestävyysraportointia, joka astuu asteittain voimaan," Netta Skön selittää. "Vuoden 2024 alusta alkaen suuret pörssiyhtiöt ovat ensin sen piirissä, ja asteittain raportointivelvollisuus laajenee muihin suuriin yrityksiin, listattuihin PK-yrityksiin ja myös vapaaehtoisiin raportointiorganisaatioihin. Tämä tarkoittaa, että kestävyydestä raportoiminen tapahtuu määrämuotoisten raamien mukaan."


Direktiivin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja auttaa sijoittajia, asiakkaita ja muita sidosryhmiä tekemään parempia päätöksiä kestävyystietojen pohjalta. Miltä tämä näyttää juristin silmin?

"Kyllähän se näyttää hieman erilaiselta," Skön toteaa. "Korostuu määrämuotoisuus ja datan kerääminen sääntelyn mukaisesti. Mutta se, lisääkö tämä läpinäkyvyyttä, jää nähtäväksi. On epäselvää, pystytäänkö kestävyysraporttien perusteella vertailemaan toimijoita keskenään."


Direktiivin loppuvaiheessa tehtiin muutoksia, jotka korostavat kahdensuuntaista olennaisuuden arviointia. "Yritykset itse arvioivat, mitkä teemat ovat niille olennaisia, ja tämä vaikuttaa siihen, mitä datapisteitä ne valitsevat raportointiin. Koska yksikään yritys ei ole samanlainen, raportit tulevat olemaan hyvin erinäköisiä riippuen yrityksestä ja toimialasta," Skön selittää.


Vaikka CSRD-direktiivin tarkoituksena on parantaa vastuullisuusraportointia, lopputulos ei välttämättä vastaa täysin alkuperäisiä odotuksia. "Hyvää tarkoitetaan ja haetaan, mutta lopputulos ei todennäköisesti vastaa täysin sitä, mitä alun perin ajateltiin," Skön myöntää.


Vieläkö vastuullisuudesta voi hakea kilpailuetua? 


Netta Skön on skeptinen: "Se hetki on mennyt jo. Ensimmäisten versioiden tullessa se olisi ollut mahdollista, mutta nyt kaikki joutuvat tekemään sitä. Kaikki puhuvat siitä, ja monet toimijat tekevät sitä vapaaehtoisesti ollakseen edelläkävijöitä. Erottautuminen markkinoilla on nyt hyvin vaikeaa."


Skönin mukaan vastuullisuus on muuttunut kilpailuedusta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. "Nykyään et voi toimia, ellet täytä tiettyjä lain vaatimuksia. ESG on siirtymässä compliance-alueelle, mikä tarkoittaa vaatimusten mukaisuuden varmistamista. Erottautuminen ei tule raportoinnista tai viestinnästä, sillä EU ja lainsäätäjät suitsivat niitä tiukasti."


Kun sääntely on pakollista, se generoi automaattisesti myös kustannuksia yrityksille. "Pelkästään vastaaminen compliance-vaatimuksiin vaatii paljon työvoimaa," Skön sanoo. "Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kustannukset eivät ole tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa, vaan helposti sadoissa tuhansissa euroissa."


Skönin mukaan nämä "lääkkeet" vaikuttavat kalliilta suhteessa niiden tarkoitukseen. "Onko tämä oikea tapa ratkaista taustalla olevia ongelmia? En ole varma," hän huomauttaa. "EU ja komissio ovat tunnistaneet tämän paineen, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Sen pohjalta tiettyihin soveltamisaloihin on tehty mukautuksia, koska on myönnetty, että nämä kustannukset voivat kääntyä itseään vastaan."


CSRD:n vaatimusten täyttäminen on siis kallista, mutta välttämätöntä. "On tärkeää, että yritykset ymmärtävät vastuullisuussääntelyn merkityksen ja valmistautuvat siihen huolellisesti," Skön summaa. 


Kuuntele koko haastattelu ja Netta Skönin vinkit siitä, mistä lähteä liikkeelle 🎧




 

 




 

Fondia ratkaisee yritysten lakitarpeet yhdistämällä sisäisten lakiosastojen ja asianajomaailman palveluiden parhaat puolet. Fondia toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 24,6 miljoonaa euroa. Fondian palveluksessa on noin 180 työntekijää.


Comments


Commenting has been turned off.

 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page