top of page
  • Writer's pictureRiikka Tanner

Jenni Vilamo: Kilpailukyky on kiinni osaamisen kehittämisestä

Murroksessa olevassa toimintaympäristössä tulevaisuuden organisaatiot ja osaaminen nousevat strategian keskiöön. Samaan aikaan kun yritykset kamppailevat eri muutostekijöiden ja niihin liittyvien huolien kanssa, herää kysymys, onko organisaatioilla riittävästi aikaa ja osaamista kehittää tarvittavaa muutosvalmiutta?


Jenni Vilamo, Management Eventsin toimitusjohtaja puhuu siitä, miten kilpailukyky syntyy osaamisen kehittämisestä.


Johdon agendalla -raportilla nostetaan tänä vuonna esiin kahdeksan erilaista näkökulmaa merkittävimpiin muutosvoimiin ja johtamisen ilmiöihin. Ajankohtaisista ilmiöistä ja tekoälystä organisaatioiden uudistajana on kanssani keskustelemassa Management Eventsin toimitusjohtaja Jenni Vilamo


Tekoäly, geopoliittiset haasteet, makrotalouden kehitys ja sääntely ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi tulevaisuuden näkymissä. Johtamisen muuttuva paradigma ja työn organisointi, uusien roolien määrittely ja toimenkuvien uudistaminen ovat keskiössä, kun yritykset pyrkivät hallitsemaan riskejä ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, Vilamo sanoo peilaten omaa kokemustaan Johdon agendalla -tutkimuksen tuloksiin. 


Samaan aikaan kun yritykset kamppailevat näiden muutostekijöiden ja niihin liittyvien huolien kanssa, herää kysymys, onko organisaatioilla riittävästi aikaa ja osaamista kehittää tarvittavaa muutosvalmiutta, hän jatkaa. 


Muuttuvassa maailmassa organisaation osaamistarpeiden määrittely nousee keskeiseksi tekijäksi: “Teknologia kehittyy nyt todella kovaa vauhtia, joka tarkoittaa samalla että kaikki sellaiset roolit ja kompetenssit mitä tulevaisuudessa tarvitaan, ei välttämättä vielä edes ole tiedossa”, Vilamo avaa. 


“Johtajat pohtivat, mitä kaikki nämä muutokset tarkoittavat liiketoiminnalle ja olemassa oleville prosesseille. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, mitä omassa organisaatiossa tapahtuu, vaan myös siitä, miten asiakkaiden tilanteita ja tarpeita ymmärretään ja ennakoidaan. Tällä hetkellä tätä ymmärrystä luodaan yhdessä asiakkaiden kanssa”, hän jatkaa. 


Viime vuosien poikkeukselliset tapahtumat ovat vaikuttaneet merkittävästi ennustettavuuteen ja lisänneet epävarmuutta. Odottamattomat tapahtumat tuovat mukanaan kuitenkin myös mahdollisuuksia, mikä korostaa tulevaisuuden skenaarioiden ajattelun tärkeyttä, Vilamo muistuttaa.



Kilpailukyky on kiinni osaamisen kehittämisestä


Murroksessa olevassa toimintaympäristössä tulevaisuuden organisaatiot ja osaaminen nousevat strategian keskiöön. Vilamo korostaa pitkäaikaisen kilpailukyvyn ja osaamisen rakentamista yhteistyössä. “Tätä kehitystyötä tulisi mielestäni tehdä yritysten sisällä yli funktiorajojen. Käytännön työn kautta tulisi löytää tapoja ja mahdollisuuksia siihen, miten organisaatiossa voidaan hyödyntää kaikkea sitä mitä nämä teknologiat meille tulee mahdollistamaan.”


Tällä hetkellä organisaatioita haastaa erityisesti tekoälyn nopea kehitys. Organisaatiot ovatkin hyvin eri vaiheessa AI:n hyödyntämisen kanssa. Jenni Vilamo nostaa Johdon agendalla -kyselyn tuloksista esiin huomion, joka näkyy myös Management Eventsillä. “Tällä hetkellä on paljon yksittäisiä kokeiluja, ehkä joitain funktiokohtaisia hankkeita, mutta systemaattinen kehittäminen, innovointi ja henkilöstön kouluttaminen hakee vielä muotoaan hyvin monessa yrityksessä”, hän toteaa.


“Sen perusteella, mitä olemme meidän jäsenten ja asiakkaiden kanssa keskustelleet, jos katsotaan tekoälyn käyttöönottoa Eurooppa-tasolla, niin meidän verkoston jäsenet kertovat organisaatioiden olevan tietynlaisessa pre-adoption vaiheessa, missä dataa järjestellään, pohditaan strategiaa ja sitä mistä lähteä liikkeelle”, Vilamo jatkaa. Vaikka jotkut organisaatiot saattavat olla pidemmällä tekoälyn hyödyntämisessä, on selvää, että laajasti ollaan vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa. 


Haasteena on, että vaikka yksittäiset funktiot tai operaatiot saattavat tunnistaa selkeitä sovellusalueita tekoälylle, organisaation laajuisen vaikutuksen, kuten rakenteiden muuttamisen, toimintatapojen uudistamisen tai jopa liiketoimintamallien muokkaamisen, ymmärtäminen on monimutkaisempaa. Organisaatiot pohtivat, miten hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia laajemmin, ei vain yksittäisten toimintojen tehostamiseen.


Positiivista on, että vastauksissa ilmenee selkeä halu ja valmius muutokseen ja kehitykseen. Suomalaisilla yrityksillä on voimakas tahto hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia, mutta kysymys "mistä lähteä liikkeelle" on vielä haaste. Tässä kohtaa yhteistyö, benchmarking, osaamisen jakaminen ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen voivat olla avainasemassa. On tärkeää, että organisaatiot jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan siitä, minkälaista osaamista tarvitaan, mitä kannattaa hyödyntää ja mitkä ovat potentiaalisia käyttötapauksia. 


Oppivan organisaation ytimessä on jatkuva oppimisen kulttuuri, joka kannustaa ja tukee yksilöiden ja ryhmien oppimista kaikilla organisaation tasoilla, parhaimmillaan myös organisaatioiden välillä.  



Miten organisaatiot voivat oppivat yhdessä?


Ajatus avoimuudesta ja yhteistyöstä onkin erittäin tärkeä tekoälyn ja digitaalisen transformaation mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Siksi on rohkaisevaa kuulla, että suomalaiset yritykset ovat entistä useammin halukkaita myös jakamaan kokemuksiaan. “Pandemian jälkeinen aika on kenties lisännyt avoimuutta kokemusten jakamiseen, mikä on erinomainen suunta kehitykselle”, Vilamo iloitsee. 


Kun organisaatiot ovat avoimia siitä, mitä ne ovat suunnitelleet, kokeilleet ja oppineet – myös epäonnistumisista – se luo mahdollisuuden yhteiselle oppimiselle ja kehitykselle. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen voi olla erittäin hyödyllistä. Esimerkiksi vertaisverkostot, joissa tietohallintojohtajat ja muut asiantuntijat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja haasteitaan, toimivat kuin yhteisenä hiekkalaatikkona, missä kaikki voivat oppia toisiltaan.


Kokemusten jakaminen niin, että onnistumisen lisäksi jaetaan avoimesti myös keskeneräisiä projekteja, raakileita ja käytännön oppeja auttaa organisaatioita oppimaan nopeammin. Tällainen avoimuus rohkaisee tarkastelemaan asioita useasta näkökulmasta ja mahdollistaa uusien näkemysten sekä ratkaisujen löytämisen. Tällöin prosessi ei pelkästään auta yksittäisiä organisaatioita kehittymään, vaan se voi myös edistää koko toimialaa tai jopa laajemmin yhteiskunnallisia innovaatioita. 


Kuuntele koko haastattelu tästä alta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧






Comments


 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page