top of page
  • Lassi Määttä

Joko teillä puhutaan muuta kuin suomea?

Siis työpaikalla. Tai kuuletko ympärilläsi muutoin yhä enemmän vierasta kieltä? Ravintolan tiskillä, hotelliin kirjautuessa, kaupan kassalla? Tai omissa palavereissa tai kahvitauoilla.

Lassi Määttä

Jos vielä ei näin ole, niin ennustan, että pian myös sinun kohdallasi näin on. Suomesta on kovaa vauhtia tulossa yhä kansainvälisempi. Osittain tilanteen pakosta, osittain siksi että kannattaa. Vieraskielisten määrä kasvoi vuonna 2022 yli 25 000 henkilöllä, mikä on ennätys 40 vuoteen. Vieraskielisiä on kohta jo puoli miljoonaa.

Samaan aikaan meillä on Suomessa vielä tilanne, jossa lähes puolessa (n. 40 %) työpaikoista ei voi työskennellä englannin kielellä. Työelämätutkimustemme mukaan tässä ei ole tapahtunut vuodessa käytännössä muutosta. Vaikka samaan aikaan on huutava osaajapula, ja käydään voimakasta julkistakin keskustelua kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä rekrytoinnista.


Kannattaa tarkastella omia asenteita

Meille suomalaisille kieli on merkittävä osa identiteettiä. Se on rikkaus ja sitä on tärkeää vaalia. Samaan aikaan nykyinen tilanne, erityisesti osaajapulan ratkaisu, vaatii ajattelutavan ja asenteiden muutoksen. Kansainvälisen työvoiman hyödyntämisessä vieras kieli on vahvuus ja keino tuoda eri osaajat yhteen. Siksi on tärkeää tarkastella omia asenteitamme kielikysymykseen liittyen.

Olen aivan varma, että Suomi ja Pohjoismaat eivät tule selviämään ilman merkittävää kansainvälisen työvoiman määrän lisäystä. Suomen huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta niin, että meillä on koko ajan enemmän hoidettavia kuin hoitajia. Vuosituhannen alussa 20–64-vuotiaita oli neljä yhtä eläkeikäistä kohden, mutta ensi vuosikymmenelle tultaessa tuo suhdeluku on puolittunut. Tämänkin seurauksena osaajapula tulee vain pahenemaan, eikä sitä ratkaista vain täällä asuvien voimin. Pelkästään teknologiateollisuus arvioi tarvitsevansa 130 000 uutta tekijää kymmenen vuoden sisällä ja soten ennakoitu henkilöstötarve nousee jopa 200 000 uuteen osaajaan vuoteen 2030 mennessä. Hotelli- ja ravintola-alan haasteet ovat meille kaikille näkyneet selvästi jo pitkään. Ravintoloita joudutaan pitämään kiinni tai auki vain rajoitetuilla aukioloajoilla.

Tämä on aidosti vakava paikka. Osaajapula on kasvun ja hyvinvoinnin este. Meillä yrityksillä on merkittävä vastuu johtaa keskustelua sekä tehdä parempaa tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. Miten näemme Suomeen muualta maailmasta tulevat ihmiset ja osaajat? Osaammeko olla suvaitsevaisia erilaisuuden suhteen tai jopa arvostaa sitä?

Tällä hetkellä kielikysymykset hidastavat tai jopa estävät kansainvälisten osaajien palkkaamisen. On tehtävä isoja liikkeitä, jotta ihmisten työllistyminen ei jää kielestä tai kulttuuritekijöistä kiinni. Kielitaitovaatimuksia helpottamalla ja esimerkiksi kielikoulutusten määrää lisäämällä ehkäisemme myös vieraskielisen väestön syrjäytymisen muusta yhteiskunnasta.


Ei yhtä hopealuotia

Vaikka pidänkin yhtenä merkittävimmistä osaajapulan ratkaisukeinoista kansainvälistä rekrytointia ja maassa olevien vieraskielisten palkkaamista, en vähättele myöskään muiden ratkaisujen merkitystä. Ratkaistavana on kasvava työkykyhaaste erityisesti nuorten työelämään tulevien kohdalla; koulutusjärjestelmään liittyvät pullonkaulat, joita voidaan helpottaa ainakin yksityisen ja julkisen sektorin tiiviimmällä yhteistyöllä; kannustinloukut työllistymiseen liittyen; työllisyysasteen nosto; vaihtuvuuteen ja Great Resignation -ilmiöön liittyvät haasteet, jotka eivät pidemmällä tähtäimellä ole taloudellisesti järkeviä ja johon meidän yritysten on löydettävä keinoja. Kaikki nämä haasteet ovat ratkaistavissa, mutta mikään näistä ei yksinään riitä.

On aika kääriä hihat, ja Baronalla yritämme tehdä oman osamme. Vastikään linjasimme, että otamme konsernin sisäisessä viestinnässä käyttöön English first -toimintamallin, jossa pyrimme viestimään ensisijaisesti englanniksi, suomen rinnalla.

Tämä on meille yksilöinä, yrityksenä ja työyhteisönä iso ponnistus, mutta myös merkittävä mahdollisuus. Haluamme aktivoida henkilöstöämme toimimaan kansainvälisessä ympäristössä ja tekemään rajat ylittävää yhteistyötä. Haluamme tehdä monikansallisten tiimien rakentamisesta entistä helpompaa. Kieli on tässä avainasemassa.



Tavoitteena turvata taloutemme ja hyvinvointivaltiomme

Olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet: vuonna 2022 rekrytoimme noin 1 000 kansainvälistä osaajaa ja tavoitteenamme on moninkertaistaa luku vuosittain vuoden 2025 loppuun asti.

Tämä tavoite pitää meidät liikkeessä ja auttaa meitä hahmottamaan myös asiakkaidemme mielenmaisemaa. Kuinka muutamme Suomen kansainväliseksi tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu sota ja tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan.

Muutos alkaa työpaikoilta ja meistä yrityksistä, joten tehdään se yhdessä.

Tässä muutama vaihtoehto:

  • Kohtuullistetaan kielitaitovaatimuksia tehtävissä, jossa täydellistä suomen kielen taitoa ei tarvita. Järjestellään työtä niin, että vieraskieliset tekevät ensimmäisten kuukausien aikana vain sellaisia työtehtäviä, joissa pärjää heikommallakin kielitaidolla.

  • Tarjotaan yksin ja yhdessä eri toimijoiden kanssa kieli- ja kotoutumiskoulutuksia sekä monimuotoisuuskoulutuksia esimerkiksi työpaikoilla.

  • Edistetään yksinkertaisin toimin monikielisyyttä työpaikoilla, kuten lisäämällä englanninkielistä sisäistä viestintää ja huomioimalla työpaikoilla myös muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat.

Suomi ei tule häviämään kielenä. Mutta taloutemme ja hyvinvointivaltiomme pohja sen sijaan voi murentua, jos emme ole valmiita puhumaan muutakin kuin suomea.


#työelämä #kielikysymys #osaajapula

 

Lassi Määttä aloitti Baronan toimitusjohtajana syyskuussa 2021 mutta on pitkän linjan baronalainen, joka työskenteli vuodet 2004–2018 Baronan liiketoiminnan johtotehtävissä. Määttä toimii Baronan lisäksi eri yhtiöiden hallituksissa sekä Bravedo-yhteisön kehityshankkeissa.


 

Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?

Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.

Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.

Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.

 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page