top of page
  • Writer's pictureRiikka Tanner

Ari Virtanen: Moni muutosvoima on nyt yrityksen ohjausmekanismien ulottumattomissa

Vain muutama vuosi sitten toimitusjohtajat käyttivät suurimman osan ajastaan yrityksen operatiivisten asioiden ja eri liiketoimintojen suorituskyvyn johtamiseen. Tänä päivänä yhä suurempi osa ylimmän johdon ajasta menee ulkoisten elementtien hallintaan. 


Ari Virtanen

Johdon agendalla -raportilla nostetaan tänä vuonna esiin kahdeksan erilaista näkökulmaa merkittävimpiin muutosvoimiin ja johtamisen ilmiöihin. Omistajien, hallituksen ja ylimmän johdon yhteistyön näkökulmasta haastateltavana on Ari Virtanen, pitkän linjan yritysjohtaja, nykyinen ylimmän johdon suorahakua ja hallitusarviointeja tekevä Boardman-osaamisverkoston partneri. Keskustelimme laajasti yritysten strategisesta johtamisesta, hallitustyöstä ja erityisesti strategisesta uudistumisesta.


Vain muutama vuosi sitten toimitusjohtajat käyttivät suurimman osan ajastaan yrityksen operatiivisten asioiden ja eri liiketoimintojen suorituskyvyn johtamiseen. Viimeisten parin vuoden aikana suuri osa toimitusjohtajan ajasta on kuitenkin mennyt ulkoisten elementtien hallintaan. Kyky ymmärtää ja ennakoida maailmanpoliittisia, taloudellisia ja teknologisia muutosvoimia, kuten geopoliittista epävarmuutta, ilmastonmuutosta, digitalisaatiota ja kyberrikollisuutta ovat nousseet vahvasti johdon agendalle. Nämä voimat vaikuttavat yritysten strategioihin ja liiketoimintamalleihin.


Virtanen toteaa, että muutosten nopea tahti nykymaailmassa on tehnyt erillisestä muutosjohtamisesta käytännössä tarpeetonta, sillä kaikki yritysjohtaminen on nykyään luonteeltaan muutoksen johtamista. Tämän ymmärryksen myötä korostuu kaksi keskeistä tekijää: oikean tilannekuvan muodostaminen ja sen jatkuva päivittäminen.


Tämä tarkoittaa, että omistajien, hallituksen ja johdon on oltava jatkuvasti perillä yrityksen todellisesta tilanteesta. Tämä realistinen käsitys yhdistettynä kykyyn ennakoida erilaisia tulevaisuuden skenaarioita luo pohjan nopealle ja suunnitelmalliselle päätöksenteolle sekä päätösten tehokkaalle toimeenpanolle eri tilanteissa. Vuosi 2024 tulee epäilemättä tarjoamaan lukuisia tällaisia muutostilanteita, joihin yritysten on kyettävä reagoimaan ketterästi ja tehokkaasti.


Yhtenä havaintona Johdon agendalla –kyselystä Virtanen nostaa sen, että kyselyn kärkipaikoilta löytyy paljon asioita, jotka ovat tyypillisesti yrityksen omien ohjausmekanismien ulottumattomissa. Tällaisia ovat esimerkiksi makrotalouden ilmiöt, talous ja rahapolitiikka, globaalit disruptiot ja geopoliittiset muutokset, samoin myös kiristyvä regulaatio.


Tekoälyn, kestävän kehityksen ja muiden ajankohtaisten aiheiden ohella on tärkeää tuoda yritysjohdon agendalle kaksi perinteisempää teemaa: globalisaatio ja digitalisaatio, mutta uusista näkökulmista.


“Globalisaatio on luonut maiden välille vahvan keskinäisriippuvuuden, ja nykyinen maailmanpoliittinen jakautuminen blokkeihin uhkaa tätä kehitystä. Globalisaation dynamiikka vaikuttaa kaikkeen, aina kauppasuhteista tuotantoketjuihin, ja sen potentiaalinen muutos voisi merkitä suuria haasteita monille toimialoille.”


“Digitalisaation osalta tilanne on myös muuttunut. Aiemmin digitalisaatio mullisti toimialoja yksi kerrallaan, mutta nykyään dataa kerätään ja hyödynnetään  tavoilla, joita kaikkia emme edes hahmota. Yritysten toiminta on yhä enemmän digitaalisten ratkaisujen varassa, mikä korostaa kyberrikollisuuden uhkaa, erityisesti jos se saa lisävoimaa tekoälystä.”



Onko hallituksen tehtävä uudistaa vai pitäisikö hallitustyön itse uudistua?


Jos suuri osa toimitusjohtajan ajasta menee ulkoisten muutosvoimien seurausten ennakointiin ja hallintaan, mikä on hallituksen ja omistajuuden merkitys yrityksen strategiselle suunnittelulle ja muutoksenhallinnalle epävarmuuden keskellä? Virtanen nostaa esiin yhden kriittisen teeman: strategisen uudistumisen.


“Yritysten hallitusten tulee aktiivisesti edistää strategista uudistumista, sillä jokaisen yrityksen on kehityttävä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Uudistuminen voi tarkoittaa nykytoiminnan asteittaista parantamista tai kokonaan uusien liiketoimintojen innovointia. Maailman muutosvauhdin kiihtyessä yritysten uudistumiselle on annettava yhä enemmän tilaa hallituksen agendalla.”


“Lisäksi on tärkeää, että itse hallitustyö uudistuu vastaamaan nykyajan haasteita. Keskeinen tehtävä on varmistaa, että hallituksen jäsenten osaaminen pysyy ajan tasalla ja relevanttina. Esimerkkinä tästä voidaan mainita digitaalisen turvallisuuden johtaminen. Aikaisemmin monet hallitukset ovat saattaneet ulkoistaa kyberasiat IT-osastoille, mutta nykyään tämä ei enää riitä. On tärkeää, että hallitukset paikkaavat mahdolliset osaamisvajeensa ja varmistavat, että kaikilla hallituksen jäsenillä on ymmärrys digitaalisen turvallisuuden perusasioista – aivan kuten odotetaan ymmärrystä yrityksen talouden johtamisen perusasioista.”


"Hallitustyössä korostuu nykyään entistä enemmän eteenpäin suuntautuva suunnittelu. Aikaisemmin hallitukset ovat perinteisesti keskittyneet paljon talousraportointiin ja menneisyyden tapahtumien analysointiin, ikään kuin katsottaisiin peruutuspeilistä. Nyt kuitenkin huomion on siirryttävä yhä enemmän tulevaisuuteen, tuulilasinäkymään, eli siihen, mitä on edessäpäin.”


Jokaiselle hallitukselle tämä asettaa haasteen: mistä löydetään aikaa ja resursseja tämän tyyppiseen ennakointiin? Mutta todellisuudessa muita vaihtoehtoja ei ole – hallitusten on kyettävä vastaamaan näihin haasteisiin. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain menneisyyden tapahtumiin, hallitusten on pohdittava erilaisia tulevaisuuden skenaarioita: Mitkä ovat mahdolliset kehityspolut? Ollaanko strategian mukaisella tiellä? Mitä toimenpiteitä on tarpeen tehdä tietyissä tilanteissa?


Näiden kysymysten pohdinta ja vastaaminen niihin ovat keskeisiä hallitustyön elementtejä. Tämä edellyttää hallituksilta kykyä ymmärtää laajasti yrityksen toimintaympäristöä ja sen muutoksia sekä kykyä suunnitella strategisesti ja ennakoida tulevaisuutta. Nämä keskustelut ja suunnitelmat tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa hallitusten agendalla, mutta yhtä kriittistä on saada koko OHJ-ketju toimimaan saumattomasti yhteistyössä.



OHJ-ketjun rooli ja strategia


“Kun puhutaan omistajuudesta, hallitustyöstä ja johdosta, niin on tosi tärkeätä, että jokaisessa yrityksessä määritellään selkeästi, että mitkä näiden roolien vastuut on ja mitä niiltä odotetaan, sekä miten ne toimivat yhteistyössä” Virtanen kommentoi. Toimiva OHJ-malli – Omistajat, Hallitus, Johto – edellyttää selkeitä rooleja ja yhteistyön toimivuutta.


Omistajien rooliin kuuluu perinteisesti omistajastrategian määrittely, johon sisältyvät päätökset liittyen liiketoiminnan laajuuteen, rahoituspohjaan ja riskitasoon. Omistajien tehtävänä on myös hallituksen nimittäminen, joka toimii heidän työkalunaan yrityksen strategisessa ohjauksessa.


Hallitus puolestaan vastaa yrityksen strategisesta agendasta. Heidän tehtävänsä on kehittää yrityksen liiketoimintastrategiaa omistajastrategian pohjalta ja määritellä, miten yritys kehittyy esimerkiksi seuraavien kolmen vuoden aikana. Hallitus asettaa tavoitteet johdolle, joka vastaa näiden tavoitteiden toimeenpanosta. 


Tässä dynamiikassa on tärkeää ymmärtää, että vaikka hallitus valmistelee strategiaa, johto on tiiviisti mukana tässä prosessissa. OHJ-mallin toimivuuden kannalta on keskeistä, että jokaisen roolin vastuut ovat selvästi määriteltyjä ja että kaikki osapuolet ymmärtävät roolinsa yrityksen strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tämä edellyttää avointa kommunikaatiota ja yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken, jotta yrityksen strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa.


Kuuntele koko haastattelu artikkelin lopusta tai omalta podcast suosikkialustaltasi 🎧


Miten erilaiset muutosvoimat näkyvät ja vaikuttavat johdon agendalla? Lataa raportti ja tutustu tämän vuoden teemoihin.










Comentarios


Los comentarios se han desactivado.

 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page