Murroksessa olevassa toimintaympäristössä tulevaisuuden organisaatiot ja osaaminen nousevat strategian keskiöön.

Vuoteen 2023 lähdettäessä Suomen talousnäkymiä ja niiden päätöksenteolle asettamia vaatimuksia on hyvä arvioida kahden teeman kautta....

Historiankirjat tulevat muistamaan alkuvuoden 2020 pisteenä, jossa toimistotyöläisten elämä muuttui pysyvästi.

Suomessa on vieläkin tilanne, jossa lähes puolessa (noin 40 %) työpaikoista ei voi työskennellä englannin kielellä.

Tulevaisuus ei ole paikka tai määränpää, se on työkalu ja väline ymmärtämään niitä muutoksia, mitä ympärillämme tapahtuu.

Johtamisen teorioille on tyypillistä, että ne ovat oman aikakautensa ja kulttuurinsa tuotteita.

Organisaatioiden kyky sopeutua muuttuviin rakenteisiin kiinnittyy vahvasti tulevaisuudessa itseohjautuvuuteen ja jatkuvaan oppimiseen.

Olemme menettäneet herkkyytemme havaita heikkoja signaaleja. Taide haastaa pysähtymään ja vaihtamaan perspektiiviä.

Muotoilu ei ole nykytoiminnan pintapuolista kiillottamista, vaan arvonmuodostuksen syvällistä ymmärtämistä.

Tiedon tarve kasvaa nyt nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä.

Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee perustumaan keikkatalouteen, joka yhdistää perinteisen työelämän ja yrittäjyyden parhaat puolet.

Itseohjautuva johtamismalli ei toimi vain sillä, että päätetään olla itseohjautuvia.

Johtaminen on yksi niistä ilmiöistä, joissa tutkimus ja teoriat kehittyvät nopeammin kuin arjen käytännöt.

Kenelläkään ei pitäisi olla varaa viherpesuun - ei ilmaston eikä mainehaittojen puolesta.

Vuonna 2005 teollisuusyrityksen johtaja istui mietteliäänä tuolissaan ja katseli uuden palveluliiketoiminnan lukuja. Investointeja uusiin...

Nykyisten megatrendien sävyttämä, nopeasti muuttuva maailmankuva ei vastaa enää sitä, mihin perinteinen johtamisen malli on perustunut.