Tiedon tarve kasvaa nyt nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä. Erityisesti katse kannattaa pitää horisontissa siintävässä kvanttiajassa, sillä sen arvioidaan olevan todellisuutta vuonna 2030. Toteutuessaan kvanttikoneet tulevat mullistamaan käsityksemme teknologian mahdollisuuksista.
Kehittyvän teknologian merkitys kasvaa voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Organisaatioiden kyky hahmottaa uusien teknologioiden mahdollisuuksia on kuitenkin vielä rajallinen:
Yrityksissä ja organisaatioissa osataan jo melko hyvin osana strategiatyötä kuvailla päämääriä, tavoitteita ja prosesseja miten tavoitteisiin päästään, mutta hirvittävän usein yksi tärkeä kysymys jää kysymättä: mitä meidän pitäisi oppia, jotta tavoitteeseen päästään?
Oppiminen itsessään on murroksessa. Moni kehittyvistä teknologioista on sellaisia, että niiden ympärille ei ole vielä ehditty kehittämään tutkintoja. Osana vihreää siirtymää tullaan kokemaan mikrotutkintojen aalto ja oppimisen murros kohti nonformaalia oppimista. Tiedon tarve kasvaa nyt nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä.
Erityisesti katse kannattaa pitää horisontissa siintävässä kvanttiajassa, sillä sen arvioidaan olevan todellisuutta vuonna 2030. Toteutuessaan kvanttikoneet tulevat mullistamaan käsityksemme teknologian mahdollisuuksista.
Kvanttiaika haastaa ihmisen käsityskyvyn
Siinä missä nykytietokoneet laskevat digitaalisia bittejä, ykkösiä tai nollia, kvanttitietokone laskee kubiteilla, jotka mahdollistavat valtavien datamassojen käsittelyn samanaikaisesti. Mittakaavaa voi hahmottaa esimerkiksi sen kautta, että Googlen 54 kubitin kone suoritti noin 3 minuutissa tehtävän, johon olisi Googlen arvion mukaan mennyt perinteiseltä supertietokoneella kymmenen tuhatta vuotta. Globaalisti kvanttilaskenta kisassa mukana on teknologiajäteistä Googlen lisäksi Intel, IBM ja Microsoft, valtiollisista tahoista mukana ovat esimerkiksi Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä. Suomessa VTT on hankkinut oman kvanttikoneen.
Kvanttiteknologiasta toivotaan ratkaisua moniin energiateollisuuden, lääketieteen ja samalla koko ihmiskuntaa koskettaviin kysymyksiin. On mahdollista, että tulemme löytämään esimerkiksi ilmastonmuutoksesta asioita, joita emme pysty tällä hetkellä ymmärtämään ja simuloimaan, sillä nykytietokoneiden kapasiteetti ei siihen riitä.
Kvanttiteknologian avulla saamme todennäköisesti lisää tietoa myös ihmisestä ja pystymme tuottamaan yksilöllisempää tietoa lääketieteeseen ja ihmisen molekyylitason ymmärtämiseen. Nämä ovat haastavia aiheita ja usein niitä kaikista vaikeimpia kysymyksiä, joihin ihmisaivojen laskentatehon on mahdotonta mukautua.
“Kuin varas yöllä”
Vaikka kvanttiaika tuntuu monista vielä kaukaiselta, kvanttilaskenta ja kvanttiteknologia kehittyvät tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, että teknologian kehittymistä kannattaa seurata tarkkaan.
Tähän tulisi kiinnittää huomiota erityisesti suomalaisyrityksissä, joissa kvanttiteknologian tulemiseen ei ole toistaiseksi varauduttu juuri lainkaan. Huomionarvoista on myös se, että monissa organisaatioissa asialle ei ole annettu vielä edes sitä ensimmäistä ajatusta, vaikka olisi tärkeää olla vähintäänkin tietoinen kehityksestä.
Vertailukohtaa voi hakea tekoälystä; myös tekoäly koki niin kutsutun tekoälytalven, jolloin sen toteutumiseen ei uskottu. Vuonna 2017 tekoäly levisi kaikkien tietoisuuteen ja uusia sovelluksia alkoi tulla markkinoille. Tekoälystä tuli todellisuutta ja osa organisaatioiden arkea. Samanlaista kehityskulkua voi odottaa kvanttikoneilta.
Kaikki signaalit sekä lähes päivittäiset edistysaskeleet tukevat sitä, että eteenpäin mennään koko ajan. Jonakin päivänä, viiden, kymmenen tai kahdenkymmen vuoden päästä kvanttitietokone on todellisuutta. Valmistautuminen kvanttiaikaan on aloitettava jo nyt, sillä kun aika koittaa, se tapahtuu kuin varkain ja valmistautumattomalle syntyy haasteita, joista on hankala selvitä voittajana.
Tietoturva ja kyberturvallisuusnäkökulmasta kvanttiteknologia tuo mahdollisuuksien mukana myös selvän haasteen. Jos kvanttikoneella pystyy murtamaan käytännössä minkä tahansa nykyisen salauksen, se kasvattaa kyberiskujen uhkaa merkittävästi ja tekee esimerkiksi nykyisistä lohkoketjuteknologioista haavoittuvia Toisaalta kvanttikoneen avulla voi olla mahdollista luoda täysin murtamaton internet, mikä vie kyberturvallisuuden uudelle tasolle..
Kvanttiteknologiaa voi hyödyntää myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai prosessien tuottavuuden parantamiseen monilla eri toimialoilla. Erilaisten analyysi- ja ennakointimallien tuottaminen helpottuu ja esimerkiksi pankki- ja rahoitussektorilla petosten torjunta ja riskien arviointi muuttuvat olennaisesti tehokkaimmiksi.
Ihmiskunnan näkökulmasta suurimmat hyödyt syntyvät lääkkeiden ja rokotteiden kehityssyklien nopeutumisesta sekä ilmastonmuutoksen torjunnasta, päästöjen vähentämisen mahdollisuudesta ja energiatehokkuuden parantamisesta.
Kvanttiteknologia vaatii myös ajattelutavan muutosta
Kvanttiteknologia edellyttää myös laajaa ajattelutavan muutosta, kun nykyinen digitaalinen maailma saa rinnalleen maailman, joka koostuu ykkösten ja nollien jonoista, maailmaan jossa ykköset ja nollat ovat yhtäaikaisia ja kahdessa tilassa samalla kertaa.
Muutoksen myötä kaikki tulee olemaan valtavan paljon nopeampaa.
Sanat tehokkuus ja tuottavuus eivät katoa mihinkään, mutta ne kohdistuvat tulevaisuudessa muihin asioihin kuin ihmisen tekemään työhön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kvanttikone simuloi ratkaisun nopeasti, ihmisen työn merkitys muuttuu.
On hyvä tiedostaa, ettei tämä tarkoita sitä, että ihmistyö katoaisi minnekään, vaan ihmisen merkitys osana prosessia pitää nähdä eri tavalla. Ihmisen pitääkin nähdä merkitys itse prosessissa; esimerkiksi uuden oppimisessa, ihmiskunnan paremmassa ymmärtämisessä tai empatian lisääntymisessä. Tulevaisuudessa johtajan tärkein tehtävä tulee olemaan tämän hitaan ja samanaikaisesti salamannopean prosessin käsittely sekä oikeiden ja merkityksellisten kysymysten esittäminen.
Paradigman muutos tulee näkymään myös päätöksenteon muutoksena, joka tulee olemaan mullistavaa koko johtamisen kannalta. Kun tällä hetkellä voimme jollakin tavalla jäljittää, kuinka tekoäly on tehnyt johtopäätöksensä, ei kvanttikoneen kanssa voi toimia samalla tavalla, sillä jäljitettävyyttä ei näillä näkymin ole.
Todentamisen puuttuminen ja kvanttikoneeseen luottaminen tulevat olemaan isoja harppauksia, sillä olemme tottuneet siihen, että voimme todentaa, kuinka kyseiseen tulokseen tai johtopäätökseen on päästy.
Kvanttiajan johtaja uskaltaa ajatella isosti
Yritysten näkökulmasta tärkeää on myös miettiä, kuinka organisaatio voi menestyä kvanttikoneen avulla, ja mitkä ovat niitä kysymyksiä, joihin voimme hakea kvanttikoneen avulla vastauksia?
Kvanttiaikana tulevat pärjäämään johtajat, jotka osaavat ajatella isosti sekä uskaltavat tarttua moniulotteisiin ja vaikeisiin ongelmiin hyödyntämällä kvanttiteknologiaa niiden ratkaisemiseksi. Lähtökohtaisesti jo ongelmat itsessään tulee pystyä muotoilemaan eri näkökulmista kuin aikaisemmin.
Kilpailevia toimijoita on syytä pitää silmällä ja vähintään olla tietoinen näiden tavoitteista ottaa kvanttiteknologiaa käyttöön. Varautumattomilla yrityksillä on ennemmin tai myöhemmin edessään niin sanottu nollahetki, joka tekee varautumattomasta yrityksestä tarpeettoman, historialla on tästä monia esimerkkejä kerrottavanaan.
Kehittyvät teknologiat ja niihin perehtyminen kuuluvat nykyajassa toimivan tulevaisuustietoisen hallituksen agendalle. Ei riitä, että yritysten ja organisaatioiden hallituksissa katsotaan ainoastaan alkanutta vuotta, vaan fokuksen tulee olla pidemmällä, kymmenen tai jopa kymmenien vuoden päässä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että valmiita suunnitelmia pitäisi olla. Monille riittää, että suhtautuu kvanttiaikaan uteliaasti.
Kyse onkin tietoisuuden kasvusta ja teknologian kehityksen seuraamisesta edes sivusilmällä. Sen tiedostamisesta, että toteutuessaan kvanttiaika muuttaa monta olemassa olevaa totuutta.
Kvanttiajan ennakointi johdon tärkeimpiä tehtäviä
Kvanttiteknologian kehitys tarjoaa meille jo nyt monia mahdollisia polkuja tulevaisuuteen ja niihin kysymyksiin, mihin suuntaan johtajuuden tulisi kehittyä. Heikkojen signaalien ja kehityksen seuraaminen, ja teknologisen kehityksen tiedostaminen on keskeisessä roolissa tulevaisuuden johtamisessa.
Edelleen kuulee paljon ääniä, jotka sanovat, että kvanttiaikaa ei tulla näkemään. Tämä voi toki olla mahdollista, mutta kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Tästä kertoo esimerkiksi merkittävät investoinnit, joita kvanttikoneisiin tällä hetkellä tehdään ympäri maailmaa. Myös perusläpimurrot on tehty samalla, kun kvanttikone on pystynyt jo kapealla sektorilla olemaan tehokkaampi kuin klassinen tietokone. Tässä ajassa kvanttiteknologian kehitys menee harppauksin eteenpäin.
Siksi on kiinnostavaa, miten kvanttiaika on jäänyt yrityksissä toistaiseksi niin vähälle huomiolle. Tuntuu, että suurin syy, miksi kvanttiaika ei mahdu johdon agendalle on se, ettei asiaa ja ilmiön tärkeyttä vielä täysin ymmärretä tai aihe tuntuu vielä liian kaukaiselta.
Kehitykselle kuitenkin tyypillistä on, että asiat etenevät ensin hitaasti, kunnes yhtäkkiä otetaan harppaus eteenpäin. Samalla tavalla kuin perinteisen tietokoneen kehitys on vienyt yhdestä isosta, huoneen kokoisesta koneesta taskuun mahtuvaksi työkaluksi, odottaa kvanttikonetta vastaavanlainen tulevaisuus.
Siksi tähän tulevaisuuteen kannattaa katsoa ja perehtyä juuri nyt.
Cristina Andersson on yrittäjä ja liikkeenjohdon konsultti, joka on vuodesta 2011 tehnyt töitä tekoälyn ja robotiikan parissa. Hän on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön ja Mika Lintilän johtaman Tekoäly 4.0 ohjelman ohjausryhmässä ja toimii ohjelman Vihreä siirtymä -ryhmän puheenjohtajana. Cristina on taustaltaan kasvatustieteilijä, joka on tutkinut työn ja johtamisen tulevaisuutta ja näkee ammatillisen ennakoinnin ja oppimisen tärkeänä asiana ja osana jatkuvaa oppimista. Hän uskoo vahvasti, että pitää ymmärtää teknologiaa ja kehittyviä teknologioita, jotta voisi ymmärtää mitä pitäisi oppia.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.