Taktisena välineenä tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuden parantaa tehokkuutta, automatisoida rutiinitehtäviä ja tarjota uudenlaisia asiakaskokemuksia. Nämä ovat merkittäviä hyötyjä, mutta edistykselliset organisaatiot näkevät nyt AI:n potentiaalin mennä pidemmälle - muotoilemaan strategisia tavoitteita, luomaan uutta arvoa ja kestävää kilpailuetua.
Johdon agendalla -raportilla nostetaan tänä vuonna esiin kahdeksan erilaista näkökulmaa merkittävimpiin muutosvoimiin ja johtamisen ilmiöihin. Markkinoinnin näkökulmasta haastateltavana on yrittäjä, markkinoinnin neuvonantaja Ossi Ahto. Keskustelimme nopeasti muuttuvasta markkinasta, markkinoinnin fokuksesta alavireisessä markkinatilanteessa, sekä tekoälyn mukanaan tuomasta muutoksesta markkinoinnin näkökulmasta.
Markkinointi, joka alana on tullut tunnetuksi jatkuvasta muutoksesta ja innovaatioista, kohtaa sekin tekoälyn myötä uuden haasteen. Markkinointijohtajien ja asiantuntijoiden keskuudessa keskustellaan nyt vilkkaasti siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää toiminnan tehostamiseksi.
"Tekoäly on ilman muuta tämän vuoden kiinnostavimpia aiheita. Se on tullut kovaa jokaiseen funktioon ja ehkä ennen kaikkea markkinointiin. Tehokkuusvaatimukset sen myötä ovat varmasti nousseet keskusteluihin organisaatiossa kuin organisaatiossa ja kaikkialla pohditaan nyt, miten toimintaa pystytään tehostamaan tekoälyn avulla," Ahto toteaa.
Vaikka odotukset tekoälyn suhteen ovat korkealla, todelliset näytöt ovat vielä harvassa. Monet yritykset ovat kyllä aloittaneet kokeiluja, mutta erityisesti pienemmissä yrityksissä rajalliset resurssit haastavat konkreettisia tuloksia.
"Suurin osa yrityksistä on vielä siinä vaiheessa, jossa odotukset ylittävät näytöt. On selvää, että kokeiluja tehdään laajasti, mutta näyttöjä tekoälyn hyödyistä kaivataan vielä", Ahto korostaa.
Talouden ollessa laskusuhdanteessa tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimus on kasvanut entisestään, mikä vaikuttaa omalta osaltaan myös tekoälyn hyödyntämiseen liittyvään keskusteluun. Keskustelu keskittyy usein siihen, kuinka suuria säästöjä tekoälyn avulla voidaan luoda. “Taktinen lähestymistapa ja säästöjen tavoittelu korostaa tekoälyn käytön välittömiä taloudellisia etuja, mutta jättää huomiotta muita, mahdollisesti isompia vaikutuksia liiketoimintaan ja yhteiskuntaan”, Ahto huomauttaa.
Alkuvaiheen hypestä ollaan siirtymässä hiljalleen kohti ymmärrystä siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan liiketoiminnan logiikkaa ja strategiaa.
Taktisesta strategiseen tekoälyn hyödyntämiseen
Taktisena välineenä tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuden parantaa tehokkuutta, automatisoida rutiinitehtäviä ja tarjota uudenlaisia asiakaskokemuksia. Nämä ovat merkittäviä hyötyjä, mutta edistykselliset organisaatiot näkevät nyt AI:n potentiaalin mennä pidemmälle - muotoilemaan strategisia tavoitteita, luomaan uutta arvoa ja kestävää kilpailuetua.
Pohjimmiltaan tekoälyn hyödyntämisessä markkinoinnissa on kaksi lähestymistapaa, Ossi Ahto avaa.
Ensimmäinen on kokeilujen kautta eteneminen case by case -periaatteella, jossa tarkastellaan, miten tekoäly voi tuoda hyötyjä eri osa-alueilla kuten kuluttajan ymmärryksen parantamisessa, sisällön tuotannossa, mittaamisessa tai markkinoinnin personoinnissa. Menetelmänä se mahdollistaa konkreettisten hyötyjen saavuttamisen tietyillä toiminnon alueilla ja on usein helpompi toteuttaa.
Toinen lähestymistapa on huomattavasti kunnianhimoisempi: se pyrkii haastamaan yrityksen strategian ja sen nykyiset toimintatavat tekoälyn avulla. Tämä edellyttää liiketoiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja sen pohtimista, miten tekoälyn avulla voidaan muuttaa toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä voi olla huomattavasti haastavampaa ja kivuliaampaa, erityisesti vakiintuneille yrityksille. Tällainen transformaatio haastaa kaikki olemassa olevat toimintamallit ja oletukset, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden merkittäviin innovaatioihin ja tuottavuusloikkaan. Ajattelutapa on tuttu digitaalisen transformaation läpikäyneille toimialoille.
Start-upeilla ja alkuvaiheen yrityksillä voi olla tilaisuus rakentaa liiketoimintansa alusta alkaen hyödyntäen tekoälyn tarjoamia uusia, innovatiivisia ja tehokkaita toimintatapoja, erityisesti markkinoinnin näkökulmasta. Sen sijaan etabloituneiden yritysten kohdalla kokonaisvaltainen transformaatio voi osoittautua huomattavan vaikeaksi, mikäli muutos pyritään toteuttamaan laajassa mittakaavassa eikä vain parantamaan yksittäisten toimintojen tehokkuutta, Ahto pohtii.
Myös erot eri toimialojen välillä ovat huomattavia. Esimerkiksi verkkopalveluissa, joissa asiakasrajapinta on keskeisessä roolissa, tekoälyn vaikutus voi olla merkittävä. Päivittäistavarakaupassa puolestaan tekoälyn rooli saattaa keskittyä enemmän markkinointiviestinnän tuotantoon ja kuluttajaymmärryksen parantamiseen, ilman radikaaleja muutoksia asiakasrajapinnassa.
Asiakastarpeiden ymmärtäminen onkin yksi niistä perustekijöistä, joka on yhtä keskeinen vuonna 2027 kuin se on tänään, Ahto muistuttaa. Yritysten liiketoiminnan ydin on ymmärtää asiakkaita ja vastata heidän tarpeisiinsa. Tekoäly voi auttaa tässä, tarjoamalla keinoja olla relevantimpi erilaisille asiakasryhmille ja parantamalla asiakasymmärrystä.
Miten varmistetaan, että organisaatio saa muutoksesta kiinni?
Johdon agendalla –kyselyssä selvitettiin sitä, miten organisaatiot ovat lähestyneet tai aikovat lähestyä generatiivista tekoälyä tänä vuonna. Vastaukset vahvistavat käsitystä siitä, että tekoälyn käyttöönotto etenee organisaatioissa hyvin vaihtelevasti. Osa organisaatioista menee jo pitkällä, toisilla ei ole vielä aavistustakaan siitä, miten suhtautua koko aiheeseen. Kuvaavaa on, että suurimmassa osassa organisaatioita GenAI teknologian käyttöönotto on toistaiseksi henkilöstön omatoimisten kokeilujen ja oppimisen varassa.
Suurimmassa osassa organisaatioita generatiivisen tekoälyn kokeilut on sallittu, selkeiden linjausten tai ohjeiden puitteissa (64 %). Vain harva organisaatio on kokonaan kieltänyt tekoälyn käytön (13 %). Monella yrityksellä on jo meneillään organisaation laajuisia pilottihankkeita generatiivisen tekoälyn käyttötapausten kokeilemiseksi (37 %) tai ne ovat vähintään suunnitelmissa (14 %).
Vasta vajaa kolmannes organisaatiosta (29 %) on ehtinyt jo järjestämään koulutusohjelman henkilöstölle generatiivisen tekoälyn perusteista ja mahdollisuuksista.*
“Ymmärrys organisaation omasta kypsyydestä tekoälyn käyttöönotossa nousee avainasemaan, kun pohditaan sen soveltamista esimerkiksi markkinointiin”, nostaa myös Ahto. Jos markkinoinnin osaaminen ja maturiteetti ovat ylipäätään vielä suhteellisen alhaisella kypsyystasolla, tarkoittaa se samalla sitä, että myöskään tekoälyn hyödyntäminen ei tapahdu hetkessä.
Tämä korostaa inhimillisen osaamisen merkitystä: kuinka varmistetaan, että organisaation ihmiset ovat valmiita tarttumaan muutokseen, ja miten voidaan parantaa nykyisen henkilöstön osaamista? Ensimmäinen askel on tehdä kattava arviointi nykytilasta, jossa tunnistetaan sekä vahvuudet että kehityskohteet organisaation tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin.
Organisaation saaminen mukaan nopeasti etenevään kehitykseen on keskeinen haaste monelle suomalaiselle yritykselle. Funktiosta riippumatta koulutuksen ja osaamisen kehittäminen ovat olennaisia tekoälyn tehokkaalle hyödyntämiselle, jotta varmistetaan että organisaatio pysyy kilpailukykyisenä ja kykenee hyödyntämään tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.
Selkeän koulutus- ja oppimissuunnitelman lisäksi organisaation tulisi kannustaa kokeilukulttuuriin, jossa pienempiä tekoälyprojekteja toteutetaan turvallisessa ympäristössä, mikä mahdollistaa oppimisen ja iteroinnin. Kokeilujen kautta yritys voi konkreettisesti havainnoida, miten tekoäly voi tuoda lisäarvoa eri alueille, samalla kasvattaen organisaation kypsyyttä ja valmiutta hyödyntää tekoälyä laajemmin.
Kuuntele koko haastattelu artikkelin lopusta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧
* Johdon agendalla kyselytutkimuksen data on kerätty marraskuussa 2023.