Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.
Fondia on tullut tunnetuksi siitä, että se on alusta alkaen pyrkinyt uudistamaan rohkeasti lakipalvelualaa ja innovoimaan uusia toimintatapoja. Moni muu toimiala on jo murroksensa kokenut, mutta liikejuridiikka vaikuttaa olevan perinteisten toimialojen viimeinen, sellainen jota kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt disruptoimaan. Onko tämä viimein muuttumassa?
Fondian Competence Lead Legal Tech, Design and Operations Henna Tolvasella on asiasta selkeä näkemys. Tolvanen allekirjoittaa sen, että juridiikan toimintamallit ovat pysyneet muuttumattomina vuosisatojen ajan, mutta painottaa, että maailman muuttuessa juridiikan on väistämättä mukauduttava. Hän korostaa, että juristien on tärkeä ymmärtää tämän hetken ainutlaatuisuus: heillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa ja muovata alaa ennen kuin ulkopuoliset toimijat mahdollisesti tekevät sen heidän puolestaan.
Tolvanen nostaa esiin, miten juridiikka on perinteisesti ollut juristien välistä toimintaa, ja vaikka paljon puhutaan asiakaslähtöisyydestä, on usein juristien käyttämä kieli ymmärrettävää vain toisille juristeille. Suurin osa asiakkaista ei kuitenkaan ole juristeja, ja heidän keskuudessaan on havaittavissa turhautumista hitaisiin ja manuaalisiin prosesseihin. “Emme saisi pelätä muiden ammattikuntien apua muutoksessa, vaan pikemminkin meidän tulisi omaksua moniammatillinen yhteistyö”, Tolvanen toteaa. Hän näkee mahdollisuuden siinä, miten avoimuus moniammatilliseen yhteistyöhön voisi tuoda alalle tarvittavan muutoksen. Tämä tarkoittaisi eri alojen asiantuntemuksen hyödyntämistä, kuten muotoiluosaamisen, teknologiaosaamisen ja vaikkapa psykologian ymmärrystä, jotta juridiikka voisi paremmin palvella asiakkaitaan ja luoda arvoa nykyaikaisella tavalla.
Legal design tuo asiakkaan äänen juridiikkaan
Legal design on käsite, joka herättää monia mielikuvia, erityisesti Pohjoismaissa, missä varsinkin teollisen muotoilun perinne on vankka. Juridiikan ja muotoilun yhdistäminen voi tuntua epäintuitiiviselta, mutta todellisuudessa legal design tarkoittaa juridiikan soveltamista ihmisläheisellä ja asiakaskeskeisellä tavalla. Tavoitteena on muotoilla juridiset prosessit ja dokumentit niin, että ne palvelevat asiakkaan tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.
Legal design lähtee liikkeelle asiakkaan todellisen ongelman tunnistamisesta ja ratkaisun etsimisestä siihen. Juristien tulisi lähestyä asiakastapaamisia avoimin mielin, valmiina kyseenalaistamaan omat ennakkokäsityksensä ja valmiina kysymään "miksi" useita kertoja, jotta päästäisiin ongelman ytimeen. On tärkeää ymmärtää, että asiakas voi aluksi esitellä ongelmansa vain pinnallisesti, ja juristin tehtävänä on kaivautua syvemmälle löytääkseen todellisen juurisyyn, jota lähteä ratkomaan.
Myös saavutettavuus on yksi legal designin kulmakivistä. Lakitekstit ovat perinteisesti monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin maallikoillekin. Legal design pyrkii purkamaan tätä haastetta ja tekemään juridiikasta helpommin lähestyttävää ja ymmärrettävää kaikille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vakuutusehtojen ja luottokorttisopimusten muotoilua siten, että ne palvelevat ihmistä eivätkä pelkästään suojaa yritysten etuja äärimmäisissä tilanteissa. Tolvasen mukaan voimme haastaa ajatuksen, että juridiikan monimutkaisuus on välttämätöntä ja sen sijaan esittää, kuinka legal design voi uudistaa ja selkiyttää lakitekstejä, jotta ne palvelevat paremmin niiden pääasiallista käyttäjää – ihmistä.
Monessa yrityksessä ei nähdä, miten sopimusjuridiikka on itse asiassa tärkeä osa asiakassuhteen hallintaa ja sen kehittämistä. Usein sopimuksia tarkastellaan vain riskienhallinnan näkökulmasta, ja niitä käytetään varautumiseen mahdollisiin ongelmatilanteisiin kirjaamalla niihin tiukkoja ehtoja. Tämän sijaan sopimukset tulisi nähdä mahdollistajina, jotka edistävät yhteistyötä ja uusien tuotteiden kehittämistä. Sopimuksen tulee olla väline, joka tukee ja parantaa toimintaa, ei ainoastaan suojamekanismi, kun asiat eivät mene odotetusti.
Merkkejä disruptiosta
Juridiikan ala on tunnetusti konservatiivinen ja muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta merkkejä tulevasta disruptiosta on ilmassa. Legal design, legal tech ja legal ops ovat käsitteitä, jotka edustavat juridiikan muutosta, mutta vielä on epäselvää, ovatko ne muutoksen draivereita vai tapa reagoida jo käynnissä olevaan muutokseen. On ennustettu, että teknologia, erityisesti tekoäly, mullistaa juridiikan alan ja muuttaa juristien työtä radikaalisti, mutta tämä muutos on vasta aluillaan.
Tolvanen korostaa, että juristien tulisi olla muutoksen eturintamassa, kehittämässä ja soveltamassa uutta teknologiaa, joka tuo lisäarvoa heille itselleen ja heidän asiakkailleen.
Lakipalvelualalla vallitsee perinteisesti käsitys, että laatu korreloi suoraan työhön käytetyn ajan kanssa. Tolvasen mukaan on väärin ajatella, että juridiikan arvo perustuisi pelkästään käytettyyn aikaan; sen sijaan tulisi keskittyä laadukkaiden juridisten palvelujen tuottamiseen tehokkaammin. “En ainakaan itse usko siihen, että juridiikan arvo on pelkästään se, montako tuntia istut toimistolla”, Tolvanen toteaa ja jatkaa ”On tärkeää ymmärtää, että asiakkaat eivät maksa työhön käytetystä ajasta, vaan saavutetusta hyödystä ja lopputuloksesta.”
Juridiikan ala on perinteisesti arvostanut pitkiä työtunteja, mutta nykyajan kehitys korostaa yhä enemmän ihmislähtöistä otetta ja sosiaalista vastuullisuutta. Asiakkaiden kasvava tietoisuus näistä asioista on alkanut ohjata lakipalveluiden tarjoajia uudistumaan. Nykyaikaiset asiakkaat eivät tiedustele pelkästään palvelun laatua, vaan he ovat myös kiinnostuneita toimittajien työolosuhteista ja työn ja muun elämän tasapainosta. Legal design mullistaa juridiikan alaa tekemällä siitä myös inhimillisempää.
Keskeinen kysymys on, pitäisikö juristien itse olla aktiivisemmassa roolissa teknologian hyödyntämisessä työssään. Moni juristi on kenties odottanut "valmiita" teknologisia ratkaisuja, mutta passiivisuudesta voi muodostua hukattu mahdollisuus. Aktiivinen osallistuminen teknologian kehitykseen mahdollistaisi juristien muokata työkalujaan paremmin vastaamaan omaa toimintaansa ja asiakkaiden tarpeita.
Tekoäly vaatii vanhojen ajatusmallien haastamista
Generatiivinen tekoäly ja ChatGPT on herättänyt juristi- ja asiakaspiireissä huomiota ja aiheuttanut monenlaisia reaktioita - uteliaisuutta, innostusta, mutta myös huolta ja ennakkoluuloja. Sen mahdollisuuksien tunnistaminen ja sen tuomien muutosten ymmärtäminen on tärkeää juridiikan ammattilaisille. ChatGPT ja vastaavat teknologiat edustavat sitä, miten tietotyö muuttuu yhä enemmän ajatustyöksi. Teknologia voi tukea juristeja heidän työssään, mutta se ei korvaa heidän kriittistä ajatteluaan ja ammatillista harkintakykyä. Tekoäly ei tule syrjäyttämään juristeja, sillä lopulliset juridiset päätökset ja arvioinnit vaativat edelleen ihmisen asiantuntemusta ja harkintaa.
Sen sijaan käsitys juridiikasta erillisenä entiteettinä, joka sijaitsee muun maailman ulkopuolella, on vanhentunut. Juridiikan ala on olennainen osa yhteiskunnan ja yritysten sujuvaa toimintaa. “Ja sen takia pitäisi päästä irti siitä ajattelu mallista, että juridiikka on vaan juristeille”, Tolvanen toteaa. Tämä vaatii vanhojen ajattelumallien murtamista ja uudenlaista yhteistyötä eri ammattikuntien kanssa.
Juridiikkaa ei tulisi enää pitää vain juristien yksinoikeutena, vaan sen tulisi olla monialaista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Muotoiluosaaminen, teknologia, psykologia ja käyttäytymistieteet ovat esimerkkejä aloista, joilta juridiikka voi ammentaa uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Tämä moniammatillinen lähestymistapa voisi auttaa juridiikkaa kehittymään tavalla, joka palvelee paremmin niitä, jotka sitä käyttävät – eli asiakkaita.
Kuuntele koko jakso SoundCloudissa tai omalla suosikkialustallasi 🎧
Fondia ratkaisee yritysten lakitarpeet yhdistämällä sisäisten lakiosastojen ja asianajomaailman palveluiden parhaat puolet. Fondia toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 24,6 miljoonaa euroa. Fondian palveluksessa on noin 180 työntekijää.