Fondia Off the Record on Johdon agendalla –podcastin ja Fondian yhteistuotanto. Sarja yhdistää johtamisen ja liikejuridiikan ajankohtaiset ilmiöt sekä mielenkiintoiset vieraat.
Fondia Off The Record on siitä kiehtova podcast-tuotanto, että pääsemme kurkistamaan yhden yrityksen sisälle ja näkemään, miten toimintaympäristön muutokset, työelämän murros ja nopeasti kehittyvä teknologia haastaa koko liikejuridiikan toimialaa.
Uusimmassa jaksossa pohdimme inhimillisen työelämän ja työntekijäkokemuksen merkitystä, sekä siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön yhdessä Fondian COO:n Wilma Laukkasen kanssa.
Fondia on tullut tunnetuksi vahvasta ihmislähtöisestä kulttuuristaan. Alusta lähtien arvot ovat ohjanneet Fondian toimintaa. Vasta myöhemmin työntekijöiden määrän kasvaessa, arvot haluttiin dokumentoida sen pohjalta, miten arjessa jo toimittiin: “ Se, että toiminta on aina edennyt arvojen mukaisesti, ennen kuin sitä on alettu sanoittaa, on ollut avain aidon arvopohjaisen kulttuurin luomisessa," Laukkanen korostaa.
Ihmislähtöisyyden korostuminen heijastaa laajempaa työelämän muutosta, mutta on tuonut mukanaan dilemman, jossa yritysten on löydettävä tasapaino ihmiskeskeisen kulttuurin ja tiukkojen tuottavuus- ja tehokkuusvaatimusten välillä. High-care kulttuuri on tunnustettu keskeiseksi tekijäksi työtyytyväisyyden, sitoutumisen ja luovuuden lisäämisessä, mikä puolestaan voi johtaa korkeampaan tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen. Toisaalta, globaalissa ja jatkuvasti kiristyvässä liiketoimintaympäristössä yritykset kohtaavat jatkuvia paineita tehostaa toimintaansa, optimoida resurssejaan ja saavuttaa mitattavia tuloksia lyhyessä ajassa.
Laukkanen avaa yrityksen ihmislähtöistä kulttuuria ja sen yhteensovittamista liiketoiminnan vaatimusten kanssa. Kulttuuri luo pohjan yhtiön toiminnalle, mutta vaatii jatkuvaa tasapainoilua ihanteiden ja realiteettien välillä. “ Inhimillisen kulttuurin sovittaminen yhteen konsultointi- ja asiantuntijabisneksen tuottavuus- ja tehokkuusvaatimusten kanssa vaatii jatkuvaa tasapainottelua," Laukkanen myöntää. Hän tunnustaa, että high-care yrityskulttuurissa on joskus riskinsä kallistua liikaa inhimillisyyden puolelle ja unohtaa listatun yhtiön realiteetit ja se, että toimintaa mitataan kuitenkin kvartaaleittain. Fondian COO:na toimivan Laukkasen havainnot heijastavat laajempaa työelämän ilmiötä, joka koskettaa monia organisaatioita eri toimialoilla.
Työelämän murroksessa korostuu teema, jossa työntekijöiden kokemus ja hyvinvointi asetetaan yhä useammin etusijalle, samalla kun organisaatioiden on vastattava kasvaviin tuottavuus- ja tehokkuusvaatimuksiin. "Tämä ei ole helppo yhtälö ratkaista, eikä siihen ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua," Laukkanen toteaa.
Vastatakseen haasteeseen Fondia on kehittänyt keinoja, jotka tukevat sekä yhteisöllisyyttä että yksilön vastuuta. "Olemme ottaneet käyttöön palkitsemisjärjestelmiä, joissa bonukset kytkeytyvät sekä yhteisiin tavoitteisiin että yksilön suorituksiin. Pyrimme myös strukturoimaan työskentelytapoja siten, että ne edistävät yhteistyötä ja luovat lisäarvoa asiakkaille," Laukkanen valottaa.
Hänen mukaansa organisaatioissa on välttämätöntä kommunikoida muutoksesta ja tasapainottaa viestintää niin, että kaikki osa-alueet ja arvot tulevat kuulluiksi. Kun korostaa viestinnässä yhtä näkökulmaa, herää kysymys mitä muutos tarkoittaa olemassa olevan kulttuurin ja arvojen näkökulmasta. "Se on johtamisen arjen haaste – miten säilyttää hyvät, pysyvät asiat ja samalla tunnistaa muutoksen tarve," hän toteaa.
Tekoälyn vauhdittama ajatustyön murros haastaa juristin identiteettiä
Fondia Off The Record tuotantokauden aiemmissa jaksoissa on nostettu esiin sitä, miten tekoälymurros tulee vaikuttamaan liikejuridiikan toimialaan. Laukkanen nostaa esiin murroksen inhimillisen näkökulman - kysymyksen juristin ammatti-identiteetistä ja sen muutoksesta. Identiteetti, niin yksilön kuin työyhteisön tasolla, on avainasemassa siinä, miten juristin rooli muuttuu ja mukautuu uusiin olosuhteisiin. "Me aloitimme viime vuonna Fondian identiteettiin liittyvän hankkeen, ja työstimme sen yhteydessä myös juristiemme ammatti-identiteettiä," hän kertoo.
Työ päätyi määritelmään passionate value creator, mikä heijastaa hyvin ymmärrystä siitä, että juristin roolin ja arvon määrittely ammattikunnassa on murroksessa, ja se vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Teknologian ja työelämän murros haastaa kysymään, mikä juristin ammattitaidossa ja asiantuntemuksessa on se, mikä jatkossa tuottaa arvoa? Kysymys kytkeytyykin asiantuntija-aloja laajasti ravistelevaan murrokseen eli siihen miten organisaatiot siirtyvät tietotyöstä ajatustyöhön.
Wilma Laukkanen vertaa juristien nyt kohtaamaa identiteettimuutosta kokemuksiinsa media-alalta, missä digitalisoitumisen myötä jouduttiin käymään samanlaista keskustelua. "Jokaisen juristin on pohdittava, mikä tekee minusta hyvän juristin, mitä minulta odotetaan ja mikä on se arvo, jonka tuotan. Kun nämä kysymykset ja niiden vastaukset muuttuvat, se vaikuttaa syvästi sekä ajattelutapaan että työskentelymetodeihin," hän selventää. Fondia pyrkii tukemaan työntekijöitään tässä siirtymässä kahdella tavalla: auttamalla heitä mukauttamaan omaa ammatillista identiteettiään uuden aikakauden vaatimuksiin sekä tukemalla uusien, tehokkaampien ja arvoa tuottavien työtapojen omaksumista.
Identiteetin muutos vaatii henkilökohtaisen muutosprosessin läpikäymistä
Nopea teknologinen kehitys ja erityisesti tekoälyn integroituminen työelämään tulevat haastamaan perinteiset käsitykset ammatillisesta identiteetistä ja osaamisesta. Aiemmin arvostettu osaaminen ja taidot, jotka perustuivat tiedon hankkimiseen ja hyödyntämiseen kohtaavat nopeasti todellisuuden, jossa tekoäly kykenee suoriutumaan monista näistä tehtävistä ihmistä tehokkaammin.
Muutoksen hyväksyminen henkilökohtaisella tasolla on ensimmäinen askel kohti uudenlaista työelämää, jossa ajatustyö ja luova ongelmanratkaisu korostuvat. Sopeutuminen uuteen rooliin ja uudenlaisen identiteetin luominen vaatii aina henkilökohtaisen muutosprosessin läpikäymistä. Ajatustyössä ammattilaisen arvo ei enää perustu pelkästään siihen, mitä tietoa hänellä on, vaan siihen, miten hän käyttää ja soveltaa tätä tietoa luovasti ja kriittisesti uusien ratkaisujen löytämiseksi.
Muutoksen edessä on tärkeää muistaa, että ihmisten kyky sopeutua, oppia uutta ja käyttää luovuuttaan on se, mikä lopulta määrittelee heidän ammatillisen identiteettinsä ja arvonsa työmarkkinoilla. Tekoälyn myötä nämä inhimilliset kyvyt nousevat entistä tärkeämpään rooliin.
Kuuntele koko haastattelu tästä tai omalta suosikkialustaltasi 🎧
Fondia ratkaisee yritysten lakitarpeet yhdistämällä sisäisten lakiosastojen ja asianajomaailman palveluiden parhaat puolet. Fondia toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 24,6 miljoonaa euroa. Fondian palveluksessa on noin 180 työntekijää.