top of page
  • Writer's pictureRiikka Tanner

Minna Helle: Fokuksessa tekoäly, tuottavuus ja kestävä työelämä

Tiukka tilanne työmarkkinoilla, huoli talouden ja rahapolitiikan kehityksestä, kiristyvä regulaatio ja geopolitiikan kysymykset ovat tuttuja teemoja tällä hetkellä myös Teknologiateollisuuden agendalla.




Loppuvuodesta 2023 toteutettuun Johdon agendalla kyselyyn vastaajien joukossa on paljon myös suurten yritysten edustajia. Kyselyyn vastaajia oli kaikkiaan 241, jotka edustavat ~ 200 yritystä eri kokoluokista. Yritysprofiili jakaantui aika tasan: Vastaajista 49 % edustaa suuryrityksiä eli yrityksiä, jotka työllistävät > 250 henkilöä. 


Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat vähän yli puolesta Suomen viennistä ja ⅔ yksityisistä T&K investoinneista. Olin kiinnostunut siitä, miltä Suomen isojen yritysten ja vientiyritysten tilanne näyttää vuoteen 2024 lähtiessä ja millaiset ilmiöt nousevat esiin nyt isojen yritysten agendalla. 


Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle avasi haastattelussa näkymiä tulevaan vuoteen: “Fiilikset ovat kahtiajakoiset tämän vuoden osalta, toisaalta suomalaisella osaamisella ja teknologialla on äärettömän hyvät tulevaisuuden näkymät, koska puhtaan teknologian ratkaisuista on kansainvälisesti todella iso kysyntä mutta samaan aikaan lyhyellä aikavälillä, talouden tilanne on heikentynyt nopeasti. 


Liiketoiminnan ja talouden näkökulmasta vuodesta 2024 odotetaan haastavaa. Talouden tilanne näyttää alkuvuonna yhä heikkenevän, edellisen vuoden tilauskirjojen heikon kehityksen vuoksi. Käännettä positiiviseen odotetaan aikaisintaan kesällä tai vasta syksyllä ja silloinkin kasvuodotukset ovat hyvin maltillisia koko Euroopassa.


Toisaalta, kuten Helle nostaa esiin, vastoin ennakko-odotuksia osa yrityksistä on päättänyt pitää kiinni nykyisistä osaajistaan sen sijaan, että olisi käynnistänyt mittavat lomautukset tai irtisanomiset. Isossa kuvassa tämä kertoo siitä, että osaajapula on edelleen todellinen, eikä osaajista haluta luopua vaikka kannattavuus siitä heikossa taloustilanteessa kärsiikin. Vaikka taantuma voi hetkellisesti helpottaa osaajapulaa, talouden kääntyessä jälleen kasvu-uralle siitä tulee taas ajankohtainen haaste.


Tekoäly ja tuottavuus ovat agendan kärjessä


Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen nousee tänä vuonna yritysten merkittävimpien kehityskohteiden kärkeen. Suurista muutosvoimista erityisesti tekoälyn ja automaation nopealla kehityksella arvellaan olevan vaikutusta nimenomaan työn tuottavuuteen. Niiden rooli yritysten kilpailukyvyssä on keskeinen: tekoälyn hyödyntämättä jättäminen voi merkittävästi heikentää yritysten asemaa markkinoilla, korostaa Helle. 


Myös Teknologiateollisuudessa on tehty iso panostus tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottamiseen. Yhdistys lahjoittaa yhdessä säätiönsä kanssa yli 13 miljoonaa euroa tekoälyosaamisen kehittämiseen. “Tavoitteena investoinnilla on saada ensinnäkin kansainvälisiä huippuosaajia rekrytoitua tälle alueelle, yritysten ja yliopistojen yhteiseen soveltavaan tutkimukseen ja tekoälyopetukseen. Tarkoitus on myös antaa siemenrahoitusta jäsenyritysten tekoälyhankkeisiin, missä erityisesti PK-sektori on isossa fokuksessa”, Helle kertoo.


"Toivottavasti pystymme omalta osaltamme vauhdittamaan tekoälyn hyödyntämistä ja soveltamista", Helle sanoo. “Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että vaikka tätä teknologiaa nyt otetaan käyttöön, niin se ei itsessään vielä tuo tuottavuusloikkaa. Se, että tuottavuusloikka saadaan aikaiseksi niin se vaatii sen, että ihmiset pystyy omaksumaan uusia työnteon tapoja, uusia ajattelutapoja ja se on sitten paljon haastavampi puoli. Olemme ison haasteen edessä siinä, että meidän pitää pystyä saamaan saamaan yritysten henkilöstö hyödyntämään, innostumaan, kokeilemaan ja omaksumaan kokonaan uusia työn tekemisen tapoja. Eli pidemmän päälle tämä on kuitenkin vielä enemmän johtamiskysymys - se, että miten saadaan henkilöstö tähän muutokseen mukaan.”


T&K investointien toteutuminen vaatii töitä


Suomen menestyminen globaalissa kilpailussa riippuu innovaatioiden kehittämisestä ja uuden luomisesta. Tämä on Suomen valttikortti, ja siitä on tärkeää pitää kiinni. Nykytilanne tarjoaa hyvät lähtökohdat: Suomen hallitus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vuoden alusta voimaan astunut uusi laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tukee tätä tavoitetta. Poliittinen tahtotila on selvä: TKI-rahoitusta lisätään.


Hallitus on myös päättänyt vauhdittaa vihreää siirtymää 160 miljoonan euron investoinnilla puhtaaseen energiaan. Julkisia panostuksia lisätään merkittävästi, mutta T&K investointien toteutuminen vaatii tavoitteellisuutta myös yrityksiltä. Teknologiateollisuudessa uskotaan, että yritykset hoitavat oman osuutensa. Johdon agendalla -kyselyn vastausten perusteella T&K investoinnit eivät juuri nyt ole kehityskohteiden kärkipäässä. 


Vain 12 % vastaajista nostaa tutkimuksen ja tuotekehityksen, sekä innovaatiotoimintaan panostamisen omalle agendalleen. Se on viidenneksi vähiten vastauksia koko kysymystä tarkasteltaessa. Tämän näkymän perusteella meillä on räikeä näkökulmaero hallituksen virallisten TK&I-investointien ja yritysten todellisten intressien välillä. Toki tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen voi tapahtua myös t&k panostusten kautta, mutta lyhyellä tähtäimellä näyttää siltä, että innovaatiotoiminnan tukeminen ei ainakaan tänä vuonna ole prioriteettilistalla. Osittain investointihaluttomuus voi johtua koko järjestelmän haasteista.


Yksi merkittävä pullonkaula on lupaprosessien hitaus, Helle nostaa esiin. Toisen haasteen luovat erilaiset valtiontukijärjestelmät EU-tasolla. “Euroopassa on syydetty miljardeja viime vuosina valtiontukiin. Isot jäsenmaat kuten Saksa, Ranska, Italia toimii isoilla resursseilla, eikä meillä Suomessa ole varaa lähteä tällaiseen valtiontuki -kilpailuun. Olisi tärkeää saada EU:n puolellakin palautettua tilannetta siihen, että sisämarkkinat toimivat enemmän markkinaehtoisesti. ”Pienenä maana yhteistyön merkitys korostuu: “Toivomme, että työmarkkinatilanne rauhoittuu ja mahdollistaa keskittymisen tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien vahvistamiseen. Suomen menestys globaalissa kilpailussa edellyttää näiden haasteiden ratkaisemista ja yhteistyön vahvistamista kaikilla tasoilla.”


Huoli työelämän kestävyydestä kasvaa


Lopuksi Helle nostaa esiin Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kanssa käydyistä keskusteluista ja kyselytutkimuksen havainnoista nousevan huolen työntekijöiden hyvinvoinnin ja mielenterveyshaasteiden kasvusta. Lähes yksi viidestä (18 %) Johdon agendalla -kyselyyn vastanneista nosti työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin keskittyvien ohjelmien merkityksen kasvun isoimpien muutosvoimien listalle. 


Se, mikä on näkynyt jo hetken työkyvyttömyystilastoissa, alkaa näkyä nyt myös yrityksissä. “Teema ei ole uusi mutta jäsenyrityksistä kuuluu nyt erittäin paljon huolestuneita viestejä aiheesta ja siitä, miten mielenterveysdiagnoosit ovat lisääntyneet myöskin yritysten kokemusten myötä. Tämä on äärettömän huolestuttava ilmiö, Helle korostaa.


Teknologiateollisuus aikookin tänä vuonna aloittaa selvityksen tästä ongelmasta. Tavoitteena on ymmärtää paremmin taustalla olevat syyt ja löytää ratkaisuja, joilla voidaan tukea nuoria työelämään siirtymisessä ja ehkäistä mielenterveysongelmia. “Vaikka kyseessä on kansantaloudellisesti merkittävä asia, se on ennen kaikkea inhimillisesti merkittävä asia”.  


Kuuntele koko haastattelu tästä alapuolelta tai suosikki podcast-sovelluksesi kautta 🎧 




Mitkä muut teemat ja ilmiöt nousevat johdon agendalle 2024? Tilaa koko raportti veloituksetta








Commentaires


 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!

bottom of page