• Henri Schildt

Digital first -maailmassa ylimmän johdon pitää ymmärtää kuinka todellisuus tuotetaan algoritmeilla.

Digitaalisten ekosysteemien luomat mahdollisuudet ja kysyntä houkuttelevat yrittäjiä erilaisille alustoille ja markkinapaikoille. Kun tietojärjestelmät kuvaavat edellispäivän todellisuuden sijaan huomisen todellisuutta, tietojärjestelmien rooli kilpailuedun saavuttamisessa kasvaa entisestään.


Viimeisten vuosikymmenien aikana ohjelmistojen rooli on muuttunut hiljakseen liiketoiminnassa tukemisesta arvonluonnin keskiöön. Kun tuotanto ja asiakasrajapinnat ovat digitalisoituneet, tietokannat ovat paisuneet ja muuttaneet muotoaan. Erilaiset sensorit, sähköiset asiakasrajapinnoista, ja automatisoidut liiketoimintaprosesseista tuottavat valtavia määriä dataa. Yksistään Meta (eli Facebook, Instagram, ja Whatsapp), tuottaa päivittäin noin neljä miljoonaa gigatavua dataa.


Vaikka digitaalisuudesta puhutaan paljon, yrityksissä on harvoin selkeää käsitystä sen vaikutuksista johtamisen näkökulmasta. Kun asiakkaat, toimintaympäristö ja oma liiketoiminta pystytään kuvaamaan yhä kokonaisvaltaisemmin ja luotettavammin datavirtojen avulla, tietotyö ja päätökset voidaan pitkälti automatisoida. Ihmistyön rooli muuttuu, ja samalla myös johtamisen luonne.


Bisnesanalytiikasta älykkääseen automaatioon


Tietotekniikan ja erityisesti laajojen tietokantojen tultua yritysten arkeen, moneen isompaan yritykseen palkattiin viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana analyytikkoja, joiden tehtävä oli tukea johdon päätöksentekoa tilastoanalyysien avulla. Ajatus oli siirtyä kovimmin palkatun johtajan takamustuntumalla tehdyistä päätöksistä kohti ”tiedolla johtamista”.[1] Vaikka analyytikot ovat epäilemättä parantaneet päätöksenteon laatua, merkittävä kilpailuetu ei synny johdon toimintaa tukemalla vaan automatisoimalla päätöksiä.


Alkuvaiheessa dataan perustuva automaatio oli teknologiayritysten ydintoimintaa. Amazon loi personoituja suosituksia, Facebook suodatti käyttäjää kiinnostavat sisällöt ja mainokset, LinkedIn löysi yrityksille parhaat työntekijät. Vähitellen ajatus datan käytöstä erilaisten prosessien optimointiin on lyönyt läpi eri toimialoille. Työntekijöiden määrä kaupassa voi vaihdella kellonajan ja päivän mukaan riippuen tyypillisestä kysynnästä sekä sääennusteista. Useissa maissa poliisipartioiden reitit määritellään jo algoritmien avulla.


Muutos luo uudenlaisia haasteita johtamiseen. Kun kilpailuetu syntyy liiketoiminnan automatisoinnista ja tiedon tuomisesta prosessien ytimeen, älykkäiden ohjelmistojen ostaminen ja kehittäminen on olennainen osa kaikkea johtamista. Yritysjohdolla täytyy olla hyvä ymmärrys tietojärjestelmistä, sillä yrityksen liiketoiminnan ”arkkitehtuuria”, eli erilaisia prosesseja ja tieto- sekä materiaalivirtoja ohjaavat eri ohjelmistot. Samalla työntekijöiden rooli muuttuu, kun painopiste siirtyy prosessien ”suorittamisesta” ketterään mahdollisuuksien tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen. Kun asiakaskeskeisyys on yhä olennaisempaa, johtajat eivät voi olla yksin vastuussa kehityskohteiden tunnistamisesta ja priorisoinnista. Yritysten pitää luoda kulttuuri, jossa työntekijöillä on motivaatio, taidot, ja mandaatti pitkälti automatisoitujen liiketoimintaprosessien jatkuvaan kehittämiseen.



”Digital first”-ajattelumalli


Joukko yhdysvaltalaisia professoreja argumentoi hiljattain yrityksen toimintojen ja ohjelmistojen välisen suhteen muuttuneen hieman yllättäenkin samalla kun ohjelmistot ja datavirrat siirtyvät yhä vahvemmin liiketoiminnan keskiöön.[2]


Perinteisesti on ajateltu, että tietojärjestelmät ja datavirrat kuvaavat todellisuutta ja helpottavat sen hallintaa; junien varausjärjestelmä ylläpiti tietoja vapaista ja varatuista istuimista. Yhä useammin prosessit mallinnetaan ja luodaan ensin tietojärjestelmissä, jonka jälkeen todellisuus seuraa perässä.


Nyt tietojärjestelmä voi muuttaa vaunujen määrää junassa ja vuoroja voidaan yhdistellä; junavuoron penkit ovat olemassa vasta kun ne on myyty. Twitterin algoritmit ja tietokannat eivät kuvaa ihmisten ”todellisia” intressejä ja sosiaalisia verkostoja, vaan tietojärjestelmät ovat todellisuutta luovia optimointimalleja, joiden avulla ihmisten käyttäytymistä muokataan tuottamalla kiinnostavia keskusteluryhmiä ja ohjaamalla sisältöjen syntyä.


Digital first-maailmassa ylimmän johtajien ja asiantuntijoiden täytyy ymmärtää kuinka todellisuus tuotetaan algoritmeillä. Usein tuote voidaan markkinoida ja myydä ennen kuin se valmistetaan tai edes suunnitellaan loppuun asti.


Tuotteiden kilpailukyky liittyy yhä vahvemmin erilaisiin ekosysteemeistä löytyviin komplementteihin; niin älypuhelimesta kuin yrityksen tietojärjestelmästä saatuun arvoon vaikuttaa niille saatavat kolmansien osapuolten sovellukset.


Digitaalisten ekosysteemien luomat mahdollisuudet ja kysyntä houkuttelevat yrittäjiä erilaisille alustoille ja markkinapaikoille. Kun tietojärjestelmät kuvaavat edellispäivän todellisuuden sijaan huomisen todellisuutta, tietojärjestelmien rooli kilpailuedun saavuttamisessa kasvaa entisestään. Yritysten kellotaajuus kasvaa ja tulevaisuuden jatkuva hahmottaminen ja kommunikointi on yhä tärkeämpi osa johtamista.


Augmented intelligence


Tietovirrat ja älykäs automaatio ei tule korvaamaan tietotyöläisiä, ainoastaan osan heidän tehtävistään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana yhä useampi ammattilainen huomaa tekevänsä töitä ”tekoälyn” kanssa. Algoritmit voivat esimerkiksi mitata kuinka bussikuskin tai lentäjän valinnat vaikuttavat polttoainekulutukseen ja antaa reaaliaikaisia neuvoja toiminnan parantamiseksi.


Pilvipalvelu voi antaa myyjälle reaaliaikaista palautetta sisällöstä ja äänenpainoista tai asianajajalle huomautuksia turhan epämääräisistä lauseista sopimustekstissä. Tekoälyn tuominen työntekijöiden tueksi vaatii kuitenkin usein yksilöidyn tiedon keräämistä ja analysointia. Tiedon kerääminen on helposti työntekijän kyttäämistä ja algoritmien hyödyntäminen työntekijän kontrollointia.


Joissain maissa algoritmit antavat ruokakuskeille automaattisen uhkauksen irtisanomisesta jos ruoka ei ehdi perille tarpeeksi nopeasti. Jotta yritykset pystyvät hyödyntämään tekoälyn tukemia työprosseja, niihin pitää saada hyväksyntä työntekijöiltä ja usein myös ammattiliitoilta.


Algoritmien tuominen työpaikkojen arkeen ei tule tapahtumaan ilman merkittävää panosta johtajilta. Muutokset pitää perustella työntekijöille ja lopputuloksen pitää kestää eettistä tarkastelua eri näkökulmista. Esimerkiksi harmittomalta vaikuttava algoritmi, joka pyrkii maksimoimaan myynnin ja asiakastyytyväisyyden yhdistämällä myyjät ja asiakkaat data-analyysin perusteella saattaa helposti uusintaa ennakkoluuloja.


Jos vanhempi ja varakkaampi asiakaskunta antaa järjestäen huonommat palautteet esimerkiksi nuorille naisille, ”objektiivinen” algoritmi voi epäoikeudenmukaisesti ohjata näille työntekijöille nuorempia ja vähävaraisempia asiakkaita. Tekoälyn ostaminen valmiiksi paketoituina pilvipalveluina on erityisen suuri haaste johtamiselle, koska yhä suurempi osa asiantuntijoiden työstä voi määrittyä vaikeasti ymmärrettävien algoritmien tekemien päätösten pohjalta.


Johdon taidot ja osaaminen


Kun teollistuminen oli jo vahvasti käynnissä ja sähkö mullisti maailma 1900-luvun alussa, Brittiläinen yläluokka valmistautui johtotehtäviin opettelemalla koulussa latinaa ja muinaiskreikkaa. Vaikka businesskouluissa opetetaan nykyään huomattavasti hyödyllisempiä aineita, tulevaisuuden johtajien on luultavasti syytä ymmärtää ainakin perusteet ohjelmoinnista ja ohjelmistoarkkitehtuurista.


Samalla kun ohjelmistojen ymmärtämisen merkitys kaikelle liiketoiminnalle kasvaa, tarve ohjelmoida vähenee. Uudet ”nocode”-ratkaisut lupaavat mahdollistaa tiedon analysoinnin, käyttöliittymien suunnittelun, ja pienimuotoisten ohjelmien rakentamisen ilman ohjelmointitaitoja.


Esimerkiksi Amazon julkaisi marraskuun lopussa 2021 uuden SageMaker Canvas-palvelun, joka tarjoaa visuaalisen työkalun koneoppimismallien rakentamiseen. Tarkoitus on mahdollistaa data-analyysien rakentaminen liiketoiminnan ammattilaisille ilman ohjelmointikielten osaamista. Käytännössä kuitenkin niin ohjelmistokehitys kuin data-analytiikka vaatii vielä asiantuntijoita; Amazon suosittelee että oikea tilastotieteilijä käy läpi Canvas-työkalun tuottamat mallit ennen niiden soveltamista tuotantokäyttöön.


Ilman vahvaa osaamista ja näkemystä yritykset uhkaavat tippua kilpailusta. Usein kolmansien osapuolten pilvipalvelut tarjoavat kelvollisia työkaluja tiedolla johtamiseen, mutta kilpailuedun saaminen vaatii usein järjestelmien ketterää mukauttamista ja linkittämistä toisiinsa. Kaikilla tasoilla johtajien on yhä tärkeämpää ymmärtää yrityksen tietojärjestelmien kehityskaari ja se miten erilaiset tietovirrat ja algoritmit muuttavat työtehtäviä yrityksen sisällä. Kun johto ymmärtää toimialan ja yrityksen laajemman kehityskaaren, sen on helpompi lisätä työntekijöiden autonomiaa ja näin tukea luovempaa ja ketterämpää yritystoimintaa.


Merkityksellisyys yritystoiminnassa


Digitalisaation myötä liiketoimintaprosessit verkottuvat ja toimialat muuttuvat ekosysteemeiksi. Johtamisen rooli kasvaa vaikka alaisten määrä saattaa pienentyä, koska uudet palvelut vaativat usein yhteistyötä eri yritysten välillä. Digitaalisessa maailmassa johtaminen laajenee yritysten sisältä niiden välille; johtajien pitää pystyä motivoimaan ja innostamaan asiantuntijoita, jotka ovat muiden yritysten palkkalistoilla. Toisaalta kun työ muuttuu projektiluontoisemmiksi myös yritysten sisällä, asiantuntijoiden liikkuvuus kasvaa.


Yritysten sisällä ja niiden välillä koordinaatio perustuu yhä harvemmin suoraan auktoriteettiin, joten työntekijöiden kokema merkityksellisyys on tärkeämpää motivaation luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Taloudellisen menestyksen lisäksi projektien merkityksellisyys löytyy yhä useammin innostavista luovista ratkaisuista ja kestävästä kehityksestä. Digitalisaation kautta voidaan usein poistaa luontoa kuormittavia toimintoja ja optimoida resurssien käyttöä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat muotiteollisuuden panostukset kiertotalouteen ja nopeasti kasvava ekosysteemi uusien ekologisempien materiaalien ympärillä.


#johtaminen #digitalisaatio #teknologia #TYÖ2030



Henri Schildt on kotoisin Helsingistä, TKK:n kasvatti, ja anglofiili. Ensimmäisen yliopistoviran hän sai Lontoon Imperial Collegesta vuonna 2007 ja vuonna 2017 hän vietti tutkimusvapaata Cambridgessä. Hän on toiminut strategian professorina Aalto-yliopistolla vuodesta 2012 ja uskoo datan vallankumoukselliseen merkitykseen johtamisen ja organisaatioiden ytimessä.


 

[1] Englanniksi analyytikot käyttävät termiä HiPPO, ”Highest Paid Person’s Opinion”.

[2] Baskerville, R. L., Myers, M. D., & Yoo, Y. (2020). Digital First: The Ontological Reversal and New Challenges for Information Systems Research. MIS Quarterly, 44(2), 509-523.



 

Tämä artikkeli on osa TYÖ2030 -ohjelman Johtajuusverkostoa, joka kannustaa johtamisuteliaisuuteen ja kutsuu mukaan keskustelmaan johtajuudesta, joka on voimissaan vielä 2030 ja siitä eteenpäin. Johtajuusverkosto pyrkii luomaan vuorovaikutusta, keskustelua ja ymmärrystä eri sukupolvien välillä, jolloin työelämässä pidempään olleiden kokemuksen ja onnistumiset yhdistyvät nuorempien, työelämää tuorein silmin katsovien osaamiseen, näkemykseen ja innovointiin.


Järjestämme vuoden 2022 aikana avoimia johtajuusfoorumeita, joihin olet lämpimästi tervetullut mukaan. Kevään foorumeiden teemoina ovat luovuuden, digitaalisuuden ja oppimisen johtaminen. Johdon agendalla-raportilta löydät foorumeiden huippuasiantuntijoiden ja tutkijoiden artikkeleita, joista keskustelu jatkuu tapahtumissa.


Digitalisaation johtaminen ja johtamisen digitalisaatio johtamisfoorumi järjestettiin 24.3.

Tapahtuman tallenne löytyy täältä.



 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!