Moderni strategia ottaa huomioon jatkuvan muutoksen, ympäristön epävarmuuden ja uuden luomisen. Strategian ytimeen nousee prosessi, jolla strategiaa muodostetaan, uudistetaan ja toteutetaan jatkuvasti.
Tämän tuotantokauden 3. jaksossa vieraana studiossa on Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Timo Vuori, jonka kanssa keskustelemme modernista strategiaprosessista ja tunteiden merkityksestä osana strategiatyötä.
Johdon agendalla -podcastin uudella tuotantokaudella puhumme siitä, miten strategiatyön pitää muuttua ja ennen kaikkea siitä, miksi sen pitää muuttua. Perinteinen strategia, missä strategian luominen perustuu tiettyyn positioon, sen saavuttamiseen tai puolustamiseen ei toimi enää nykyään, koska positioinnin pohjana oleva kartta eli toimintaympäristö ja siinä toimivat pelaajat muuttuvat jatkuvasti. Siksi sen sijaan, että strategialla pyrittäisiin määrittämään matkan päätepistettä, on tärkeämpää pyrkiä parantamaan karttaa, jota organisaatio käyttää strategian jatkuvaan parantamiseen.
Strategiaprosessit murroksessa
“Isoista ulkoisista trendeistä digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutos muokkaavat sitä millaisessa ympäristössä organisaatiot toimivat. Strategiatyölle se tarkoittaa sitä, että on enemmän sekä mahdollisuuksia, että uhkia - toisin sanoen on enemmän valintoja tehtävänä. Samaan aikaan on myös hyvin paljon kompleksimpaa dataa ja informaatiota saatavilla, jonka prosessointi mahdollistaa datan ymmärtämisen monitulkintaisemmin, mutta myös yksityiskohtiin hukkumisen tai analyysiin juuttumisen.”
“Informaation määrä ei enää ole pullonkaula, vaan se millaisia merkityksiä informaatiolle annetaan ja miten siitä tehdään johtopäätöksiä, jotka auttavat organisaatiota menestymään.”
Mitkä ovat tässä ajan hetkessä keskeisiä strategiaprosessin elementtejä?
“Keskeisiä tekijöitä on ihan ensimmäisenä vaihtoehtojen luominen. Nostan tämän ensimmäiseksi sen takia koska usein ajatellaan, että nyt kun maailma on kompleksimpi ja ympäristö muuttuu yhä enemmän, että meidän pitäisi käyttää yhä enemmän aikaa ympäristön tarkkailuun. Valitettavan usein tämä johtaa siihen, että me hukutaan sinne ympäristön tarkkailuun ja luodaan tosi hienoja, ulkoisia skenaarioita tai perusteellisia raportteja mutta me ei välttämättä siitä huolimatta tiedetä, mitä meidän kannattaisi tehdä.”
“Sen sijaan kun lähtee miettimään sitä mitä asioita me voitaisiin tässä meidän tilanteessa tehdä uudella tavalla, mitä uusia tuotteita, palveluita, markkinoita me voitaisiin saavuttaa, se antaa konkretiaa strategiatyölle. Kun näitä vaihtoehtoja on luotu, se mahdollistaa sen, että pohditaan mitkä ulkoiset tekijät suosii tiettyjä valintoja, ja mitkä ulkoiset tekijät on niitä vastaan. Sitten alamme vasta ymmärtämään, mikä siinä ulkoisessa ympäristössä on aidosti meille relevanttia.”
“Viime kädessä valittavan strategian hyvyys riippuu siitä, miten hyviä vaihtoehtoja me ollaan onnistuttu luomaan - koska me voidaan valita vain se meidän paras vaihtoehto, niin vaihtoehtojen hyvyyteen kannattaa panostaa paljon.”
“Strategiatutkimuksessa on tunnistettu paljon asioita, mitkä vaikuttavat strategiseen luovuuteen ja strategisen ajattelun laatuun. Se ei ole sitä, että viedään johtoryhmä bunkkeriin ja päästetään ne kahden viikon päästä ulos ja odotetaan, että syntyy vaihtoehtoja. Mitä rikkaampia syötteitä prosessiin, sitä rikkaampia lopputulemia prosessista yleensä tulee myös ulos.”
Tunteiden merkitys strategiatyössä
“Johtoryhmän luodessa uutta strategiaa tai ulkoisten signaalien ilmaantuessa ja niihin reagoidessa vaihtoehtojen sisältö herättää usein tunteita, joko myönteisiä tai kielteisiä; tietynlaiset uhat saattavat herättää esimerkiksi pelkoa tai vihaa. Pelkoon reagoidaan usein joko hautaamalla pää hiekkaan, lamaantumalla tai tekemällä aggressiivisia päätöksiä ja ylireagoimalla tilanteeseen.”
“Tottakai johtoryhmä voi joskus myös innostua jostain teemoista jopa liikaa. Esimerkiksi viime vuosien AI hype on voinut näkyä positiivisena innostuksena, joka on johtanut yli-investointeihin ja siihen että strateginen fokus on hävinnyt tai keskittynyt liikaa yhteen teemaan. Varsinkin perusasioiden tekeminen on helppo unohtaa silloin, kun innostuu jostain uudesta.”
Strategiatyön eri vaiheissa eri tunteilla voi olla suurikin rooli ja merkitys. Vaihtoehtojen ja skenaarioiden luomisvaiheessa on hyvä olla innostunut, positiivinen “yes - and” tunne, mikä antaa energiaa ja tukee luovuutta. Toisaalta siinä vaiheessa kun pitää vertailla ja tehdä valintoja, pitää olla enemmän analyyttisessa, kriittisessä “yes - but” mielentilassa. Tärkeintä on ylipäätään tunnistaa ja tiedostaa, että strategiaprosessi on hyvin tunnepitoinen tai emotionaalinen prosessi sekä johtoryhmälle, että organisaatiolle mutta tunteita pystyy hyödyntämään strategian viestimisessä myös sidosryhmille.
Tunteilla on iso merkitys strategian ja muutoksen läpiviemisessä. Yhtä tärkeää, kuin ymmärtää positiivisten tunteiden merkitys innostuksen aikaansaamisessa, on nähdä myös negatiivisten tunteiden rooli muutoksen vauhdittajana tai sitä hidastavana vastavoimana. Muutoksen esteet ovat usein hyvin konkreettisia, mutta ne purkautuvat ulos turhautumisena ja muina negatiivisina tunteina, jotka herkästi johdon näkökulmasta tulkitaan muutosvastarinnaksi.
Ajatustasolla on helppo tunnistaa mahdollisuuksia ja luoda uusia toimintatapoja organisaatiolle, todellisuudessa kuitenkin organisaation rutiinit, resurssit ja kyvykkyydet luovat rajoitteita sille, mitä organisaation on mahdollista toteuttaa.
Mistä tiedät, että olet menossa väärään suuntaan?
Entä millaisia kysymyksiä tässä ajan hetkessä kannattaa itseltään kysyä liittyen oman organisaation strategiaan? Timo Vuori nostaa seuraavat kolme kysymystä, jotka jokaisen johtoryhmän ja johtajan kannattaa esittää itselleen:
Mitkä on tämän hetken varasuunnitelmat, ja mitä vaihtoehtoisia polkuja teillä on olemassa? Tai onko niitä ylipäätään olemassa?
Mitkä indikaattorit tai mittarit ovat sellaisia, jotka kertovat että tämän hetkinen strateginen suunta ei ole oikea? Mistä tiedät, että olet menossa väärään suuntaan?
Mihin epärelevantteihin yksityiskohtiin olet viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota? Miten omat tunteesi on mahdollisesti tiedostamatta johtaneet siihen, että olet käyttänyt paljon aikaa siihen, millä ei lopulta ole niin paljon väliä?
Kuuntele koko jakso SoundCloudista, Spotifysta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧
Tämä jakso on toteutettu yhteistyössä Eduhousen kanssa. Eduhouselta löydät työelämälle kriittiset business-, työelämä-, digi- ja tech-taitojen koulutukset, jotka tuotetaan yhdessä huippuasiantuntijoiden kanssa. Tutustu Eduhouse tarjontaan osoitteessa eduhouse.fi.