Työelämän narratiiviin on vaivihkaa hiipinyt negatiivinen sävy. Uhat, huolet, korona, woke, cancel ja call out. Tiiliseinä tuntuu olevan vastassa joka suunnassa. Tähän kannattaa havahtua ja muistaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Nyt tarvitaan positiivista työelämäpuhetta.
Oletko työelämävalittaja? Toistatko keskustelusta toiseen latteita, tuhanteen kertaan kuultuja uhkakuvia työelämän kurjistumisesta? Lateletko dataa nuorten työllistymisongelmista ja asiantuntijatyön uuvuttavuudesta? Nyökytteletkö tietäväisenä, kun tuttavasi sadattelevat etätyön huonoja puolia ja pajattavat läsnätyötä tekevien kuormittavuustekijöistä? Jos olet se tyyppi, en tykkää sinusta.
Saatat vaikuttaa aikaasi seuraavalta edelläkävijältä, vaikka olet laiskuuttasi poiminut tulevaisuusnäkymistä vain uhat. Lisäksi luet työtä koskevista uutisista vain negatiiviset klikkiotsikot, joita sinut on koukutettu lukemaan. Työpaikan skenaariotyöpajassa tai monimuotoisuustyöryhmässä sinua ei näy, sillä ”kaikkea on jo kokeiltu”.
Työelämän narratiiviin on vaivihkaa hiipinyt negatiivinen sävy. Uhat, huolet, korona, woke, cancel ja call out. Tiiliseinä tuntuu olevan vastassa joka suunnassa. Tähän kannattaa havahtua ja muistaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Ajoittain meillä kaikilla viiraa valituksen puolelle, mutta pääosa ajasta tulisi pysyä tiellä, joka vie asioita eteenpäin. Minäkin olen huolissani monista teemoista. Koronan aikana on syntynyt hoitovajetta ja WHO varoitti jo vuosi sitten, että korona-aikana on eletty rinnakkainen mielenterveyspandemia. Jo ennen koronaa mielenterveysdiagnoosi on Suomessa päihittänyt tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pääsevätkö nuoret kiinnittymään työelämään? Entäpä työpaikkojen yhteisöllisyys, joko se menetettiin?
Kaikki huolet ovat totta, mutta yhteinen tulevaisuutemme ja jokapäiväinen työelämämme eivät parane negatiivisia asioita toistamalla ja uhkakuvia maalaamalla. Kyseenalaistaminen on helppoa, toivon ja mahdollisuuksien rakentaminen tuhat kertaa työläämpää. Ei ole silmien sulkemista tai tosiasioiden vähättelyä nähdä uhkien lisäksi kaikki ne seikat, jotka työelämässä ovat paremmin kuin koskaan aiemmin. Tiesitkö, että se on työ, jolla on huikea mielenterveyttä ylläpitävä ja elämäniloa vahvistava vaikutus?
Joustoa ja huokoisuutta on monessa työssä paljon aiempaa enemmän. Etätyöllä on monia todennettuja etuja ja haitat voidaan ratkaista. Moni puuduttava työ on automatisoitu ja merkityksellisyydelle on aurattu tilaa. Tyttöjen kiinnostus johtajuuteen on nousussa ja työtä tekevien eläkeläisten määrä on kasvanut tasaisesti, ja työhaluiset eläkeläiset tuovatkin tervetullutta joustoa työelämään. Arkisia asioita, jotka konkreettisella tavalla parantavat työelämäämme.
Johtamisen peruskysymykset pysyvät
”Haluaisin olla ajatusjohtaja. Voisiko minusta tulla sellainen?” Mainio kysymys, joka herättää välittömän uteliaisuuteni. ”Ilman muuta. Mikä on sinun ajatuksesi?” Sitten onkin hiljaisempaa. Harmi, sillä juuri nyt, jos koskaan, tarvitsemme johtajuutta, joka perustuu ajatukseen. Näkemystä ei voi googlettaa ja ajatusjohtajaksi ryhtyminen ilman näkemystä on osapuilleen mahdotonta.
Johtaja, sinulta odotetaan nyt näkemystä ja luottavaista otetta tulevaisuuteen, kykyä navigoida sumussa ja taitoa luoda näkymää. Kukaan ei toisen koronavuoden päättyessä odota viiden vuoden vedenpitävää suunnitelmaa, mutta on kohtuullista odottaa askelia ensi kesään ja seuraavan vuoden loppuun. Aloita siitä missä olet. Kiinnitä näkemys toimialaan, jolla organisaatiosi toimii ja rakenna johtajuus kiinni siihen organisaatiokulttuurin, jossa nyt elätte.
Keskity tekemään perusasiat hyvin. Panosta siihen, että roolituksessa, tavoitteissa ja arjen käytännöissä on selkeyttä. Pura turhia kokouksia ja vahvista oman joukon pystyvyyden tunnetta. Toista viestiä siitä, että olemme hyvällä tiellä ja suuntaa tarkastetaan aina tarpeen vaatiessa. Asioilla on vahvoja riippuvuuksia toisiinsa.
Samalla kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy, nousevat vastuulliset arvot. Yritys, jolla on vahva tarkoitus olla olemassa, tekee yleensä myös hyvää bisnestä eli huomioi inhimillisen ja ekologisen kantokyvyn, ja kykenee myönteiseen muutokseen. Todellista vastuullisuutta ei ole tukea (vain) yksittäisten sotureiden urakehitystä, vaan varmistaa, että kaikki pysyvät mukana. Aivan jokaista voidaan tukea vahvistamalla kykyä navigoida muuttuvassa yhteiskunnassa.
Tunne johdettavasi
Jos haluat olla ajan hermolla vielä 10 vuoden päästä, varmista, että ympärilläsi on riittävästi nuorta sukupolvea herättelemässä ajatuksiasi. Talous ja nuoret TAT:n tekemä nuorten tulevaisuusraportti kartoittaa vuosittain lähes 15 000 yläkoululaisen, lukiolaisen ja ammatillisen opiskelijan näkemyksiä tulevasta työelämästä. Hyvä uutinen on se, että työelämä kiinnostaa nuoria. Reilusti yli puolet nuorista odottaa innolla työelämään pääsyä. Tärkeimpinä tekijöinä tulevaa alaa mietittäessä ovat työelämän laatutekijät.
Jos haluat onnistua tänään, käännä katse ihmisiin, joita juuri nyt johdat. Mitä paremman arjen rakennamme tähän päivään, sitä mukavampaan työelämään nuoretkin aikanaan astuvat. Työelämän muutosvauhti on nopea ja kiihtyy edelleen, ihminen on kuitenkin muuttunut varsin vähän. Vauhdin kiihtyessä ihmiset kaipaavat ympärilleen raamia ja tarinaa, johon oman urapolkunsa ja työhön liittyvät unelmat voi liittää. Entistä suuremmassa roolissa on työpaikka, jossa on hyvä olla ja tehdä työtä.
Johtaminen ja esihenkilötyö eivät ole katoamassa mihinkään. Mutta siihen luotan, että sen laatu tulee paranemaan. Johtamiseen kohdistuu erilaiset odotukset kuin ennen. Tulevaisuuden esihenkilökoulutuksissa puhutaan samoista asioista kuin nykyäänkin: miten huolehdimme siitä, että monimuotoistuvassa työelämässä erilaiset ihmiset saavat mahdollisuuden onnistua. Tulevaisuuden Suomessa tarvitsemme ihan jokaisen työpanoksen: työyhteisöön sisäänpääsyn esteenä ei voi olla etnisyys, seksuaalinen suuntautuminen tai osatyökykyisyys. Emme voi enää hukata yhtään työntekijää kestämättömän työelämän takia.
Palataan vielä lopuksi siihen mistä aloitin, eli tapaamme puhua työstä. Tutkimuksen mukaan koulun ja kavereiden lisäksi vanhemmilla, kavereilla ja eri sosiaalisen median kanavilla on merkittävä rooli, kun rakennetaan mielikuvia työelämästä. Jos haluat olla esikuva, käyttäydy ja toimi sen mukaan. Mieti mitä ja miten puhut.
Pimeässä parasta on valo. Pyydän, että pidät omalta osaltasi tulta yllä.
Katri Viippola on työeläkeyhtiö Varman HR, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja sekä hallituksen jäsen Ylessä, Terveystalossa sekä Talous ja Nuoret TAT:ssa. Katri on vuoden 2022 Vastuullinen kesäduuni -kampanjan suojelija ja haastaa meidän kaikki lisäämään positiivista työelämäpuhetta. Katrin kirjoituksen lähteinä on käytetty mm. Työterveyslaitoksen, Talous ja Nuoret TAT:n, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen tutkimusaineistoja.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.