Yrittäjyys houkuttaa yhä useampaa asiantuntijaa. Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee perustumaan keikkatalouteen, joka yhdistää perinteisen työelämän ja yrittäjyyden parhaat puolet.
Gig economy, eli suomeksi keikkatalous näkyy mediassa tyypillisesti Uberin ja Woltin kaltaisten suurten alustatalousyhtiöiden kautta. Alustatalouden merkitys kasvaa koko ajan, ja alustojen kautta tehdään yhä useammin ja enemmän töitä.
Isossa kuvassa alustatalous on kuitenkin vain yksi keikkatalouden muoto. Alustatalous, joka perustuu digitaalisilla markkinapaikoilla kaupattavaan satunnaiseen työhön, edustaa heikosti keikkatalouden monimuotoisuutta.
Digitaaliset ratkaisut ja paikkariippumaton työ mahdollistaa kokonaan uusia tapoja tehdä työtä, ja tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee perustumaan keikkatalouteen, joka yhdistää perinteisen työelämän ja yrittäjyyden parhaat puolet. Suomessa työvoimasta käytännössä katsoen kuitenkin vasta 1 % työllistää itsensä keikkatalousyhtiöiden kautta ja erot eri toimialojen välillä ovat suuria.
Mainostoimistojen, tuotantoyhtiöiden ja muiden alan toimijoiden toiminta on jo pitkään perustunut omistajista ja palkkatyöntekijöistä koostuvaan ns. ydinporukkaan ja freelancereihin, eli yrityksen ulkopuolisista ammatinharjoittajista ja yrittäjistä koostuvaan projektiluontoisten työtehtävien tekijöihin.
Ydinporukasta pidetään hyvää huolta ja sen henkinen pääoma on yleensä yrityksen suurin kilpailuetu. Freelance -verkoston ammattitaito, maine sekä tämän verkoston hallinnan prosessit ovat kuitenkin nousseet alan toimijoille merkitykselliseksi kokonaisuudeksi työnantajabrändäyksestä lähtien.
Vuonna 2022 suurin osa keikkatalouden yrityksistä hyödyntävät alustatalouden ja freelance-verkostojen hybridiä.
Tämä on Nordersin tarina.
Kasvun skaalaaminen
Nordersin alkuvaihe oli melko tavallinen tarina: Olimme pienen porukan kanssa tarjonneet oman osakeyhtiömme kautta sivutoimisesti markkinoinnin palveluita ollessamme kuitenkin kukin tahoillamme edelleen päivätöissä.
Sivutoimi kuitenkin kasvoi pikkuhiljaa päätoimea suuremmaksi ja keväällä 2020 päätimme keskittyä uuteen omaan päätoimeemme B2B markkinoinnin palveluiden tarjoajana. Yllättävän nopeasti olimme tilanteessa, missä omat kätemme eivät enää riittäneet, vaan tarvitsimme nopeasti lisää tekijöitä toteuttamaan meiltä tilattuja töitä.
Kassa ei kuitenkaan mahdollistanut, eikä tulevaisuudesta ollut tietoa asiakastöiden määrän suhteen, jolloin tekijöiden palkkaaminen sillä hetkellä ei tullut kysymykseenkään.
Yrityksemme tavoite oli ja on edelleen kasvaa, sekä kansainvälistyä. Meidän tuli kuitenkin aloittaa keikkatyöläisillä, tai freelancereilla, tai friikuilla, tai kevytyrittäjillä, tai yksinyrittäjillä - mikä heidän virallinen muoto olikaan tai miksi heitä halusikaan kutsua. Ei siksi että se tuntui fiksulta, vaan koska emme nähneet muuta mahdollisuutta.
Se, mitä kuitenkin tapahtui seuraavaksi, yllätti.
Toiminnan nopea skaalautuminen
Nopeasti digitalisoitunut markkina ja ajan muut trendit kuten asiakkaiden tottuminen videotapaamisiin ja digitaalisten viestintävälineiden hyödyntämiseen osana liiketoiminnan arkea oli puolellamme toiminnan skaalautumisessa.
Mutta palkkaamisen, ja sen sisältämien haastattelukierrosten ja sisäänajojen sijaan pystyimme kirjaimellisesti myymään asiakasprojektin aamulla, hyödyntämään kansainvälisiä, sekä suomalaisia digitaalisia luovien alojen markkinapaikkoja löytämään todistetusti ja luotetusti tarpeisiimme ja resursseihimme sopivan tekijän, ja aloittamaan saman projektin toteutuksen uuden keikkatyölaisen kanssa illalla.
Mahdollisuus olla myymättä ei-oota tuntui melko uskomattomalta.
Tämä oli kuitenkin vasta alku.
Nopeasti nimittäin huomasimme, että freelance-verkostomme laajentuessa, meidän ei enää tarvinnut mennä jokaisen uuden asiakastilauksen myötä kyselemään tekijöitä Facebook-ryhmiin tai keikkatyöalustoille, vaan meille alkoi vakiintua markkinoiden voimien muokkaamana meidän, asiakkaidemme ja laatustandardiemme kanssa menestyvien tekijöiden joukko.
Asiakaskokemuksen välitön parantuminen
Toinen huomio oli asiakaskokemuksen välitön parantuminen, sillä emme olleet enää riippuvaisia kenenkään kalenterista tai edes osaamisesta.
Vaikka alamme kehittyykin koko ajan data-ohjautuvampaan suuntaan, suuri osa työstämme on edelleen luovaa, ja lähes aina ihmisten (asiakkaan ja palvelun tarjoajan) väliseen tekemiseen perustuvaa.
Validoitujen keikkatyöntekijöiden verkostolla yhdistettynä eri tekijöiden alustoihin pystyimme uskomattoman ketterästi ja tarvittaessa vaikka kesken projektinkin vaihtamaan tiimiä.
Äkilliset sairastumiset - ei ongelmaa. Asiakkaan tarpeen muuttuminen kesken toimitusta - ei haittaa. Projektin laajentuminen kesken toimitusta - antaa tulla vaan.
Kasvun riskittömyys
Kun keikkatekijöidemme verkosto alkoi kasvamaan, podin ajoittain huonoa omatuntoa. Minusta tuntui, että en tarjonnut tekijöille palkkatyöläisen turvaa tai kulttuuria.
Pystyimme kasvamaan riskittömästi palkkaamatta yhtään henkilöä, ja jokaisen asiakastyön jälkeen meidän oli helppo joko jatkaa tai olla jatkamatta yhteistyötä keikkatyöläisten kanssa ilman minkäänlaisia rasitteita työsuhteiden lopettamisesta, varottamisesta tai lomista.
Käytäntö opetti, että itseasiassa tämä riskitön kasvumalli ei pelannutkaan täysin eduksemme.
Olet varmasti useasti kuullut sanonnan “hyville tyypeille on aina töitä”? Sama pätee keikkatyöläisten kanssa. Jouduin joka päivä ansaitsemaan parhaiden keikkatekijöiden luottamuksen tarjoamalla heille kiinnostavia projekteja kilpailukykyisellä komissiolla, läpinäkyvällä kommunikaatiolla, hyvässä tiimissä.
Vaatimattoman, mutta nopean ja prosentuaalisesti suuren kasvun myötä aloin myös innoissani lähestymään parhaita keikkatyöläisiä tiedustellen, josko he haluaisivat siirtyä palkkatyöntekijöiksi, nyt kun alkoi näyttämään että siihen olisi mahdollisuus. He kaikki kieltäytyivät.
Parhaat tekijät halusivat pysyä yrittäjinä. He halusivat tehdä töitä silloin kun heille sopi, sieltä mistä halusivat, valitsemillaan työkaluilla.
Tämä oli meille massiivinen yllätys, ja kun aloimme tutkimaan asiaa tarkemmin, niin huomasimme, että maailman muutos oli tuonut myös muutoksen työelämään, josta ei juuri vielä puhuttu ja jota kilpailijamme eivät vielä tiedostaneet.
Kilpailuedun kehittäminen
Kun huomasimme, että puhtaasti keikkatyöntekijöihin perustava liiketoimintamalli tarjosi meille uudenlaista kilpailuetua, halusimme tutkia tarkemmin mitkä tekijät tekivät meistä keikkatyöntekijöille halutun kumppanin, ja miten keikkatyöntekijämallilla voitaisiin parantaa asiakaskokemusta entisestään.
Neljän tekijää korostuivat ja nousivat esiin. Nämä tekijät ovat samoja minkä tahansa menestyvän liiketoiminnan rakentamisessa, mutta se mikä oli kiinnostavaa, oli niiden soveltaminen kilpailuetutekijöinä keikkatyökulttuuriin.
Selkeä yhteinen keikkatyöntekijälähtöinen visio ja tarina
Markkinointitoimistomme visiota ja tarinaa kirkastaessa aito keikkatyökulttuurin arvostaminen ja sen esille tuominen keskeisenä arvona on tehnyt meistä unelmatyöntekijöillemme pelkkää satunnaista työkeikkaa merkityksellisemmän kumppanin.
Tarjoamme yhteenkuuluvuuden tunnetta keikkatyötä haluaville tekijöille puhumalla itsestämme nomadeinä, itseoppineina, sopeutumattomina, erilaisina mutta samalla itseohjautuvina, yrittäjähenkisinä ja kunnianhimoisina.
Läpinäkyvä ja avoin kommunikaatio
Aiemmat kokemukset tuotanto- ja markkinointitoimistoista olivat opettaneet, että freelancerit usein turhautuvat kommunikoinnin puutteesta. Sitä ei ehkä odotettukaan, mutta se miten vähän tietoa freelancereiden kanssa jaettiin usein vaikeutti heidän sitouttamista kuten myös projektinhallintaa ja näiden tekijöiden kautta asiakastyytyväisyyttä.
Kommunikaation läpinäkyvyyden ja avoimuuden mahdollisuudet ovat varmasti toimialakohtaisia, mutta esim. meillä markkinointitoimistona emme lähtökohtaisesti käsittele sisäisissä kanavissa kuten myöskään asiakastyössä kovinkaan arkaluonteista tai yksityistä materiaalia.
Näin ollen kaikkien keikkatyöntekijöidemme kanssa kommunikoimme avoimesti yhteisten kanavien kautta rahasta, suunnitelmista, tavoitteista, ja ongelmista. Samalla kerromme perheistämme, omista tavoitteistamme ja unelmistamme. Avoin kommunikointi on entisestään ketteröinyt työntekoa, parantanut ilmapiiriä ja vahvistanut varsinkin vaikeina hetkinä tarvittavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Osallistava ja sitouttava organisaatiomalli
Selkeä strateginen suunta heti ensimmäisten keikkatyöntekijöiden kanssa oli vahvasti osallistaa ja sitouttaa heidät yrityksemme kehittämiseen ja rakentamiseen.
Vaikka työnteko yrityksemme kanssa on mahdollista paikasta ja ajasta riippumattomasti, halusimme erityisen vahvasti ottaa kaikki halukkaat keikkatyöntekijät mukaan yrityksemme toimintaan.
Minkälainen brändimme pitäisi olla? Pidetään suunnittelupalaveri kaikkien halukkaiden kanssa ja annetaan jokaisen tehdä brändistä osa omien intohimojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Mitä työvälineitä meidän tulisi käyttää? Kysytään taas keikkatyöntekijöiltä. Mitä taitoja meidän tulisi oppia, millä kursseilla näitä voisi oppia ja mihin tapahtumiin meidän kannattaisi osallistua? Päätetään yhdessä keikkatyöntekijöiden kanssa.
Tiivis yhteisö yhteisillä prosesseilla ja pelisäännöillä
Lopulta, koska työyhteisömme ei ole sidottu yhteiseen toimintaan yhteisen työntekijä-statuksen kautta, ja työtä hyvin harvoin ja satunnaisesti tehdään fyysisesti samassa paikassa samaan aikaan, halusimme tietoisesti painottaa ja jopa ylikorostaa yhteisiä prosesseja ja pelisääntöjä aina yrityksen brändin käytöstä sisäiseen kommunikaatioon ja asiakasprojektien hallintaan.
Yhdessä valittujen työkalujen käyttö ja yleiset toimintatavat on tarkkaan dokumentoitu. Johto lähettää toistuvia videoterveisiä, tilanneraportteja ja yritys järjestää mahdollisuuksien mukaan yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Kaikista on otettu yhtenevät tiimivalokuvat verkkosivuille.
Tämä on auttanut sisäistä verkostoa yhteisön jäsenten välillä kehittymään, jossa autetaan toista, ollaan kiinnostuneita kehittymään ammatillisesti yhdessä ja kannetaan selkeästi ylpeyttä sekä tahtoa edustaa yrityksen brändiä myös julkisesti. Kulttuuri luodaan yhdessä.
Sudenkuopat
Kaikki oli meille aluksi fun-and-games. Olimme varmoja, että olimme löytäneet täydellisen reseptin ikuisesti skaalautuvalle ja kannattavalle kasvulle keikkatyöläisten ympärille rakennetusta samanhenkisten yrittäjien yhteisöstä.
Yrityksemme toiminnan kasvaessa ja erityisesti sen kansainvälistyessä rakenteemme alkoivat kuitenkin pian muistuttamaan perinteisempää palkkatyöntekijöistä muodostuvaa organisaatiota. Asiakastyö oli alkanut henkilöityä tiettyjen keikkatyöntekijöiden ympärille. Osasta keikkatyöntekijöistä oli tullut keskeisiä omien prosessiemme kuten markkinoinnin ja projektinjohdon kesken.
Väärinkäytöksiltäkään ei vältytty. Jouduimme jopa päättämään yhteistyösuhteen keskeisen ja arvostetun yhteisön jäsenen kanssa. Tapauksen jälkipyykkinä kävimme tarkasti läpi muiden keikkatyöntekijöiden kanssa tilanteen, siihen johtaneet syyt, sen miltä päätöksemme tuntui ja miten se vaikuttaisi yrityksemme tulevaisuuteen.
Olimme toisaalta ylpeitä päätöksestämme. Elimme omien arvojemme mukaisesti, jossa yrityksen tulee ansaita keikkatyöntekijöiden luottamus joka päivä, mutta vastaavasti yritys odottaa keikkatyöntekijöiltä avoimuutta, rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä ja koko yhteisön hyvinvointia arvostavaa toimintaa.
Samalla tulimme kahteen tulokseen: Jotta keikkatyöntekijöiden yhteisö voi kukoistaa, tulee avoimuuden olla vieläkin radikaalimpaa ja ihmisten tulee johtaa prosesseja, ei toisinpäin.
Yrityksemme koon ja vauhdin kasvaessa kuppikuntia oli vahingossa alkanut syntymään. Kiireen johdosta nopeasti pystyyn laitettuja WhatsApp ryhmiä, johon kaikki eivät kuuluneet. Mahdollisuuden ollessa läsnä nopeasti tehtyjä yrityksen suuntaan suurestikin vaikuttavia päätöksiä ilmoittamatta yhteisölle asiasta mitenkään.
Havaitsimme, että digitaaliset kommunikaatiomahdollisuudet ovat niin kehittyneet, ja yhteisöllämme jo niin vahvasti käytössä, että pystymme kommunikoimaan vielä avoimemmin ja ylistämään radikaalia läpinäkyvyyttä kaikessa tekemisessämme ilman, että heikennämme yrityksemme ketteryyttä.
Olimme myös innostuneet prosessien yksityiskohtaisesta viilaamisesta siihen pisteeseen asti, että kenenkään ei tulisi enää kohta ajatella mitään, sillä prosessejamme seuraamalla työt tulisi tehtyä niille asetettujen tavoitteiden ja suoritusten mukaisesti.
Kokemus on kuitenkin opettanut, että haluamme yhteisöömme jäseniä, joilla on mahdollisuus miettiä prosessin jokaisessa kohdassa, että onko tämä järkevää tekemistä ja miten tämän voisi tehdä vieläkin paremmin. Innoittajana tässä on toiminut muun muassa Teslan Elon Muskin ja Netflixin Reed Hastingsin popularisoima “First principles thinking” -malli.
Kun huomioimme Nordersin, sekä suomalaisten, että kansainvälisten yksilöidemme tavoitteet kokonaisuudessaan, on keikkatyöntekijöihin perustuvan liiketoiminta- ja organisaatiomallin kehittäminen meille jatkossakin itsestäänselvyys.
Keikkatalouden näkymät 2020-luvulle
Kokemukseni mukaan globaaleilla markkinoilla on enemmän ja enemmän ammattiinsa sitoutuneita huipputekijöitä, jotka eivät ole päässeet kukoistamaan toimistoilmapiirissä, perinteisten työaikojen rajoissa tai joilla ei välttämättä ole monen perinteisen organisaation vaatimaa akateemista taustaa.
Samalla yrittäjyys houkuttaa yhä useampaa asiantuntijaa. Valveutuneisuus yrittäjyyden taloudellisen edun sekä yrittäjyyden tarjoaman vapauden ja joustavuuden ympärillä kasvaa. Monella toimialalla on todellinen pula osaajista, joka tukee yrittäjää löytämään itselleen sopivia projekteja. Samalla asiantuntija varmistaa oman osaamisensa monipuolisen kehittämisen ja relevanttiutensa myös tulevaisuudessa.
Yrittäjähenkisyys, jota itse vertaan puhtaasti ns. growth-mindsettiin on kasvava trendi, jota muun muassa suositun startup-kulttuurin ja modernin johtamisen suuret tunnetut yksilöjohtajat kuten Elon Musk, Richard Branson ja Jeff Bezos nostavat esiin tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytyksenä. Globaali, digitaalinen ja nopeasti muuttuva markkina edellyttää yhtä nopeaa reagointikykyä.
Itse myös uskon vahvasti, että yrityksillä on vielä pitkään mielenkiintoinen mahdollisuus erottua kilpailijoista, skaalata kasvua ja parantaa asiakaskokemusta hyödyntämällä freelancereita osana yrityksen tulevaisuuden suuntaa.
Joonas Kylliäinen on Nordersin perustaja ja toimitusjohtaja, joka uskoo yrittäjyyteen, avoimuuteen, yhdessä tekemiseen ja siihen, että parasta markkinointia on ylivoimainen asiakaskokemus.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.
Comments