• Elina Koskela

Johtajan muuttuva osaaminen – vaatimukset kasvavat edelleen.

Johtavalinnoissa toimeksiantajien odotuksissa on nähtävillä sama trendi kuin johtajien näkemyksissä. Johtajavalintojen kriteeristöissä korostuu tällä hetkellä teknologian ja liiketoiminnan rajapintojen osaaminen, innovaatio- sekä strategiatyöosaaminen ja media- ja brändilisäarvoon liittyvä kyvykkyys.

Johtajana menestymisen keskeisistä kriteereistä ollaan kiinnostuneita useilla tahoilla; Akateeminen tutkimus, rekrytoijat sekä erilaiset kaupalliset testimenetelmä-tarjoajat pyrkivät ratkaisemaan menestyvän johtajan kompetenssikombinaatiota eri tavoin.


Johtajuuteen vaikuttavat työelämän muutosvoimat luovat osaltaan kiintoisan näkökulman johtajien osaamisen tarkasteluun, sillä johtajuustutkimus on varsin yksimielistä johtajakompetenssien kontekstisidonnaisuudesta – johtajana operoimisen aika, paikka ja olosuhteet ovat keskeisiä kompetenssivaatimusten lähteitä.


MPS toimii viidettä vuosikymmentä elinkeinoelämässä vaikuttavien johtajien rekrytoijana sekä johtajuuden kehittäjänä, mikä tarjoaa kiintoisan näköalapaikan johtajien osaamisvaatimuksien tarkasteluun.


Johtajuus on tässä ajassa osin myös kriittisen tarkastelun alla, sillä itseohjautuvuutta ja tiimiohjautuvuutta sekä ei-hierarkkisesti toimivia organisaatioita kohtaan on runsasta kiinnostusta. Vastavoimana johtajien tarpeettomana pitämiselle voidaan havaita hyvän johtajuuden, johtajuuden uudelleen määrittelyn sekä johtamismallien kehittämisen mielenkiintoa sekä diskurssia.


Vuoden 2022 johtajan osaamisia tarkasteltaessa ei voida ohittaa työelämän keskeistä megatrendiä, siirtymistä neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Neljäs teollinen vallankumous on seurausta maatalousyhteiskuntien siirtymästä teollisuuteen, teollisen massatuotannon ajan tehokkuuden sekä tiedonkäsittelyn mahdollistamista kommunikaatioteknologioista. Neljäs vallankumous yhdistää teknologiat yhteiskuntaan, arkeen ja yksilöihin, jolloin muutosvoimana toimii teknologioiden päällekkäisyys. Samaan aikaan ilmastonmuutos, osaajapula sekä merkityksellisyyden kokemisen tarve luovat painetta kehittää työelämän rakenteita.


Työelämän neljännessä vallankumouksessa johtajuuden on myös muututtava eikä johtajan ammatissa menestymistä voi perustaa johtamisen malleille ja menetelmille, jotka ovat peräisin aikaisemmista työelämän aalloista.


Johtajan osaamisen muutossuuntina voidaan tällä hetkellä havaita

Vanhasta uuteen

Minästä meihin

Ja pintaa syvemmälle



Vanhasta uuteen


MPS tutkii vuosittain johtajuuteen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä. Tutkimustrendi osoittaa muutosta johtajan osaamisista. Vuonna 2017 tutkimukseen vastannut johtajisto koki menestyvänsä työssään ennen kaikkea johtamisosaamisen sekä toimialakokemuksen avulla. Vuonna 2021 tutkimuksessa on nähtävillä muutos, jossa johtajisto reflektoi johtajana menestymisen kumpuavan tällä hetkellä erityisesti sosiaalisista taidoista ja analyyttisyydestä. Johtajat kokevat, että tulevaisuudessa menestymisen ytimessä tulee yhä entisestään korostumaan sosiaalisten taitojen tärkeys, mutta myös avoimuus uudelle sekä luovuus ovat keskeisiä tulevaisuuden kompetensseja.


Johtavalinnoissa toimeksiantajien odotuksissa on nähtävillä sama trendi kuin johtajien näkemyksissä; Johtajavalintojen kriteeristöissä korostuu tällä hetkellä teknologian ja liiketoiminnan rajapintojen osaaminen, innovaatio- sekä strategiatyöosaaminen sekä media- ja brändilisäarvoon liittyvä kyvykkyys.


Toimialaosaaminen on laskussa ja yhä enemmän rekrytoivia tahoja kiinnostaa johtajaehdokkaat, joilla on osaamista ja näyttöjä tuotavanaan sivuavilta toimialoilta tai yrityksen strategian kasvuvipujen alueelta tulevilta toimialoilta. Rekrytoinneissa ollaan kiinnostuneita uudistumista mukanaan tuovista johtajista.


Minästä meihin


Vuorovaikutustaidot ovat tällä hetkellä johtajarekrytointien kriteeristön keskeisin kompetenssi. Vahvoilla vaikuttamisen valmiuksilla varustetut johtajat etenevät johtajahauissa tehokkaasti ja myös saavat onnistumisia aikaan johtajavastuissaan. Johtajan sosiaaliset taidoista ei enää puhuta pehmeinä taitoina vaan ne ovat johtajan osaamisen uusi musta.


Kompleksisissa nopeatahtisessa toimintaympäristössä voittavat ne organisaatiot, jotka oppivat oppimaan ja uudistuvat osallistavasti. Johtajan on hallittava työn monipaikkaisuus, jolloin vuorovaikuttamisen tahdon lisäksi on kehitettävä taitoa erilaisia fasilitoinnin, digitaalisen osallistamisen sekä viestinnän teknologioiden käyttämiseen.


Taidokkaasti viestivät johtajat tuovat lisäarvoa organisaatiolle sidosryhmävaikuttamisen, kaupallisuuden sekä ajatusjohtajuuden avulla. Tämän lisäksi johtajan sosiaaliset taidot ovat keskeinen hyvinvoinnin johtamisen työväline. Työssä jaksaminen, motivaatio ja sitoutuminen ovat työn neljännessä aallossa kriittinen kilpailuetuun vaikuttava asia, jonka ratkaisussa johtajien vuorovaikutustaidot ovat eduksi.



Ja pintaa syvemmälle


Johtajarekrytoinneissa MPS-asiantuntijat havaitsevat muutoksen pandemian edeltävälle ja sen aikaiselle kriteeristölle: Aikaisempien valintakriteereiden lisäksi odotetaan lisää valmiuksia. Vaatimukset siis kasvavat. Johtajilta odotetaan monipuolista ominaisuuspalettia, jolloin mitään yksittäistä taitoa tai ominaisuutta ei voida pitää takeena menestykselle. Keskeisemmäksi muodostuu johtajan kyky reflektoida vahvuutensa ja heikkoutensa kulloisessakin johtamistehtävässä, sekä taito rakentaa tiimi kompensoivilla vahvuuksilla.


Johtajien huolet ovat olleet MPS:n tutkimuskohteena ja kiristyvien vaatimusten aikakaudella johtajan kaikkein keskeisimmäksi osaamiseksi näyttää muodostuvan johtamiskunnon ylläpitäminen. Johtajatutkimuksen mukaan jokainen tutkimukseen vastannut johtaja oli huolissaan jostain ja keskeinen huoli liittyy työn ja muun elämän väliseen epätasapainoon, joka saattaa uhata jaksamista, motivaatiota tai terveyttä.


Johtajien jaksaminen ei tyypillisesti ole mielenkiinnon kohteena, kun henkilöstötutkimuksissa selvitetään henkilöstön jaksamisen tai hyvinvoinnin tilaa. Johtajien elämänhallinnan ja jaksamisen johtaminen olisi kuitenkin nähtävä keskeisenä organisaation hyvinvoinnin tekijänä, sillä suunnan kommunikointi, kokonaisuuden hallinta sekä terävä-älyinen päätöksenteko vaatii tasapainoista sekä hyvinvoivaa johtajistoa. Uupuneiden johtajien on myös todettu levittävän uupumusta ympärilleen, mikä voidaan mahdollisesta ajatella myös käänteisesti eli elämänhallintaansa johtava hyvinvoiva johtaja luo ympärilleen kestävää työelämää myös muille.


Johtajien osaamisvaatimukset ovat muutoksessa, sillä johtajan kompetenssit kulkevat rinnakkain työelämän muutoksen kanssa. Johtajan ammatissa lisäarvon tuominen on organisaatiolle olennaista ja merkittävä riski syntyy, mikäli osaamisen kehittäminen hidastuu johtajaksi valikoitumisen jälkeen. Haasteen johtajan ammatissa kehittymiseen asettaa ajankäytön rajallisuus, mutta myös vaikeus tunnistaa relevanttia kehitettävää osaamista.


MPS selvitti johtajien urajohtamisen tilaa ja havaintona oli, että alle joka viides johtaja kokee johtaneensa uraansa. Johtajaksi päätyminen on useille enemmän sattumien summa kuin seuraus systemaattisesta ja tietoisesta toiminnasta. Urajohtamisen osaaminen niin ammatillisen substanssin kuin elämänhallinnan osalta tulee olemaan tärkeä menestyvien johtajien osaaminen, sillä tietoisuus motivaation suunnasta mahdollistaa johtajan fokuksen kohdentumisen ammatissa kehittymisen kiinnostavimpaan suuntaan.


#johtaminen #johtajuus #rekrytointi #työelämä



Elina Koskela on johtajuus-vaikuttaja, joka edistää huomisen johtajuutta työskennellen suorahakukonsulttina, johtoryhmien kehittäjänä sekä executive coachina. Elina on erikoistunut johtajauriin, johtajien persoonallisuuksiin sekä uuden ajan johtajuuteen. Hän on työskennellyt johtajuuden kehittämisen parissa laajasti eri toimialoilla sekä erilaisissa kehitysvaiheissa olevien organisaatioiden kanssa. Elina Koskela työskentelee johdon konsultointiyritys MPS-Yhtiöiden konsernin toimitusjohtajana edistäen yhdessä yli sadan korkeasti koulutetun asiantuntijan kanssa hyvää johtajuutta ja siten suomalaista kilpailukykyä.


 

Linkki MPS-tutkimukseen 2021 ”Johtamisen tulevaisuus – Onko suunta muuttumassa”

https://www.mps.fi/fi/webinaarit/johtamisen-tulevaisuus-onko-suunta-muuttumassa


 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!