Tekoälyyn, robotiikkaan ja muihin älyteknologioihin on ladattu yrityksissä viime vuosina suuria odotuksia keinona menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Kilpailuedun hankkimiseen markkinoilla eivät pelkät investoinnit älyteknologioihin kuitenkaan riitä.
Olennainen kysymys on, kuinka yritys ja sen johto osaa nähdä uusien teknologioiden mahdollisuudet asioiden tekemiseksi uudella lailla.
Data-analytiikka on tällä hetkellä yksi keskeinen väline tähän. Se tarkoittaa erilaisista datoista tehtäviä mallinnuksia ja erilaisten datojen analysointia, joita käytetään kehittämisen ja päätöksenteon tukena. Vähintään 10 hengen kokoisista suomalaisyrityksistä data-analytiikkaa käyttää tällä hetkellä runsas 40 prosenttia. Data-analytiikan sovellutukset tähtäävät useimmiten asiakastyytyväisyyden lisäämiseen tai tuotanto- tai palveluprosessien parantamiseen. Kovin monipuolista ei data-analytiikan hyödyntäminen yrityksissä kuitenkaan vielä ole. Työn sisältöjen kehittämisessä, työsuoritusten seurannassa tai työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa data-analytiikan käyttö on vielä melko vähäistä (kuva 1). Data-analytiikkaa kaikkiin edellä mainittuihin tarkoituksiin hyödyntäviä yrityksiä on maassamme 11 prosenttia. Aktiivisinta käyttö on ohjelmisto- ja finanssialoilla.
Data-analytiikka innovaatioiden lähteenä
Olemme tutkineet tilastollisin menetelmin ja tilastollisesti edustavalla yritysaineistolla tekijöitä, jotka ovat olleet viime vuosina yhteydessä yritysten kykyyn uusiutua. Syksyllä 2021 tehtyyn kyselyyn vastasi 1106 johdon edustajaa eri toimialojen vähintään 10 hengen kokoisista yrityksistä. Uusiutumisen mittarina käytimme uusien tuotteiden tai palvelujen tuottamista. Kyselyn mukaan lähes joka neljäs yritys oli edellisen kahden vuoden aikana kehittänyt markkinoille uuden tuotteen tai palvelun. Sen lisäksi pelkästään itselleen uusia tuotteita tai palveluja oli tuottanut tätä hieman useampi (kuva 2).
Data-analytiikkaa monipuolisesti käyttävät yritykset ovat tuottaneet muita yrityksiä aktiivisempia markkinoille uusia tuotteita ja palveluja. Yhteys säilyy yrityksen koon, toimialan ja muiden taustatekijöiden vakioinnin jälkeenkin. Tulos on odotusten mukainen. Data-analytiikan avulla on tarkoitus löytää datamassoista tilastollisia, ihmiselle usein näkymättömäksi jääviä, uudenlaisia ja jopa yllättäviäkin yhteyksiä erilaisten ilmiöiden kesken. Nämä yhteydet ovat tärkeitä innovaatioiden lähteitä.
Jatkoimme analyysia tutkimalla, löytyykö tekijöitä, jotka auttavat ymmärtämään vielä paremmin data-analytiikan käytön ja markkinoille uusien innovaatioiden välistä yhteyttä. Analyysit nostivat esiin kaksi tällaista tekijää.
Ensimmäinen tekijöistä on, kuinka monipuolisesti yritys on verkostoitunut. Selvitimme, ovatko yritykset hankkineet asiantuntemusta toimintansa kehittämiseen muun muassa toimialansa ja arvoketjunsa muilta yrityksiltä, konsulteilta, yliopistoilta tai muilta oppilaitoksilta. Kysyttyjä vaihtoehtoja oli yhteensä kahdeksan. Luokittelimme vähintään viittä erilaista tapaa hyödyntäneet yritykset monipuolisesti verkostoituneiksi. Näiden osuus kaikista yrityksistä oli runsas neljännes.
Toisena tekijänä nousi esiin se, kuinka laajasti henkilöstö osallistuu toimintaa säännöllisesti kehittäviin ryhmiin tai tehtäviin. Yritysten välillä oli merkittäviä eroja. Yritykset, joiden henkilöstöstä vähintään kolmannes osallistuu, luokiteltiin henkilöstöä laajasti osallistaviksi. Tällaisia yrityksiä oli kolmannes kaikista.
Data-analytiikka kolminkertaistaa yrityksen kyvyn tuottaa markkinoille uusia innovaatioita
Analyysin tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti. Data-analytiikkaa monipuolisesti käyttävien yritysten vedonlyöntisuhde tuottaa markkinoille uusia innovaatioita on noin kolminkertainen verrattuna yrityksiin, jotka eivät käytä data-analytiikkaa monipuolisesti. Vedonlyöntisuhde kolminkertaistuu edelleen tästä, mikäli data-analytiikkaa monipuolisesti hyödyntävät yritykset ovat myös monipuolisesti verkostoituneita ja niiden henkilöstö osallistuu yrityksessä laajasti toiminnan kehittämiseen.
Selvitimme asiaa erikseen myös vain yritykselle itselleen uusien innovaatioiden osalta. Data-analytiikan monipuolisen käytön, monipuolisten yhteistyöverkostojen ja henkilöstön laajan osallistamisen yhteisvaikutus myös tällaisiin innovaatioihin löytyy. Yhteys jää kuitenkin heikommaksi kuin markkinoille uusien innovaatioiden osalta.
Kaikenlaiset innovaatiot voivat olla yritysten kannalta tärkeitä. Pienilläkin arkipäivän parannuksilla voidaan tilanteesta riippuen parantaa prosessien sujuvuutta tai ratkaista asiakassuhteiden solmuja. Yritysten kasvumahdollisuuksien kannalta avainasemassa ovat kuitenkin markkinoille uudet ja usein radikaalimmat innovaatiot. Tällaisia innovaatioita kehittäneistä yrityksistä lähes joka kolmas (31 %) oli kyselymme mukaan lisännyt henkilöstömääräänsä vähintään viidellä prosentilla edellisen kahden vuoden aikana. Osuus on tilastollisesti merkitsevällä tavalla suurempi kuin niillä yrityksillä, jotka eivät olleet lainkaan kehittäneet uusia tuotteita tai palveluja (22 %). Vain itselleen uusia tuotteita tai palveluja kehittäneet yritykset eivät juuri erottuneet tästä ryhmästä. Näistä henkilöstöään vähintään viidellä prosentilla kasvattaneita oli alle neljännes (24 %).
Digitaalista murrosta voi tarkastella yritysten näkökulmasta kaksitasoisena haasteena
Ensimmäinen taso liittyy yritysten teknologiseen osaamiseen sellaisenaan. Onko yrityksellä osaamista ottaa onnistuneesti käyttöön erilaisia digisovellutuksia? Onko yrityksellä käytössä datamassoja, joita voidaan hyödyntää tekoälyratkaisuissa ja koneoppimisen tukena? Yritysten digiosaamisen taso vaihtelee kyselymme perusteella suuresti, vaikka lähes kaikki yritykset pitävätkin digitalisaatiota tärkeänä muutostekijänä. Varsinaisina digitalisaation suunnannäyttäjinä itseään pitää noin viidennes suomalaisyrityksistä. Tällaisia yrityksiä on kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti ohjelmistoalalla osuus on luonnollisesti tätä huomattavasti suurempi. Osuus on toisaalta keskiarvoa matalampi muun muassa teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla.
Toinen taso liittyy osaamiseen nähdä erilaisia mahdollisuuksia, joita teknologinen kehitys avaa asioiden tekemiseen uudella tavalla. Tämä voi koskea niin liiketoiminnan malleja, tarjoamaa, prosesseja, johtamista, työn tekemisen tapoja kuin yrityksen koko ansaintalogiikkaa. Tällainen näkemyksellinen osaaminen ei ole irrallinen osaamisen alue, vaan se voi rakentua vain vahvan, jo hankitun teknologisen osaamisen päälle.
Yhteistyöverkostot ja henkilöstön laaja osallistuminen kehittämiseen edistävät näkemyksellisen osaamisen syntymistä yritykseen. Monipuolinen verkostoituminen lisää kykyä uusien mahdollisuuksien havaitsemiseen markkinoilta, mutta samalla myös auttaa osaavan henkilöstön rekrytoinneissa ja estää yritystä juuttumaan liikaa inside-the-box-ajatteluun. Henkilöstön roolin on usein ajateltu korostuvan erityisesti pienissä, arkipäivän innovaatioissa. Käsitys ei vastaa todellisuutta. Havaintojemme mukaan henkilöstöltä tulevat kehitysideat ovat usein rohkeampia ja radikaalimpia kuin esimerkiksi asiakkailta tulevat aloitteet. Lupa ideoida ja kehittää koko henkilöstön keskuudessa on radikaaleja, markkinoille uusia innovaatioita haettaessa keskeistä.
Tuomo Alasoini (TkT ja VTT) toimii tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella Hyppäys digiin -yksikössä. Tätä ennen Alasoini on työskennellyt Business Finlandissa, Tekesissä ja työministeriössä erilaisissa työelämän ja innovaatioiden tutkimuksen johto- ja asiantuntijatehtävissä. Alasoinin viimeaikaiset tutkimus ovat kohdistuneet hybridityöhön, työelämän digitaalisiin kuiluihin, alustatyöhön ja työelämän ekologiseen kestävyyteen.
Kirsikka Selander (YTT) toimii erikoistutkijana Työterveyslaitoksella Hyppäys digiin -yksikössä. Selander väitteli Jyväskylän yliopistosta vuonna 2018, jonka jälkeen hänen tutkimuksensa on kohdistunut erityisesti sotehenkilöstön työhyvinvointiin.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Seuraamalla Johdon agendaa LinkedInissä tiedät aina ensimmäisenä uusista trendeistä ja ilmiöistä.
Tutkimuksesta
Analyysit perustuvat Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen loppuvuonna 2021 tekemään MEADOW-työnantajakyselyyn. Kyselyssä selvitettiin monipuolisesti työtä ja sen johtamista ja organisointia koskevia käytäntöjä ja niiden viimeaikaisia muutoksia yrityksissä. Kysely kohdistettiin ositettuna satunnaisotantana yrityksiin, jotka työllistävät vähintään 10 henkeä. Vastaajat edustavat pääsoin yritysten henkilöstö-, talous- tai toimitusjohtajia. Kyselyyn vastasi 1106 yritystä (vastausprosentti 33). Analyyseissa on käytetty toimialarakenteeseen ja kokoon pohjautuvia painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä vähintään 10 hengen yrityksiin. Tutkimuksen rahoitti Marinin hallitukseen ohjelmaan kuuluva TYÖ2030-ohjelma.
Kirjallisuutta
Selander, K. & Alasoini, T. (2022) Digitaalinen kehittyneisyys, verkostot ja henkilöstön osallistuminen yritysten innovaatioaktiivisuuden avaintekijöinä. MEADOW-julkaisu. Helsinki: Työterveyslaitos – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. https://www.julkari.fi/handle/10024/144594
Selander, K. & Alasoini, T. (2022) Digitalisaation hyödyntäminen ja vaikutukset työnantajien ja työntekijöiden kokemana: MEADOW-kyselyn tuloksia. MEADOW-julkaisu. Helsinki: Työterveyslaitos – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. https://www.julkari.fi/handle/10024/145515
Comments