”Hippisiiven” radikaalit kestävyysajatukset ovat nyt bisneselämässämmekin valtavirtaa. Kaikkialla puhutaan nyt merkityksestä ja vastuullisuudesta. Siitä on tullut yritysmarkkinoinnin keskeisin kulmakivi – viherpesun ja purposepesun mittaluokkaan asti. Teot kuitenkin ratkaisevat. Eivät sanat tai mainoslauseet.
Kuulen tätä edelleen: ”Ei organisaatio tarvitse mitään purposea – oikea bisnesmaailma pyörii ilman merkityksiäkin.” Mutta mieti hetki: voiko bisnes todella toimia ilman, että se on merkityksellistä bisnestä pyörittäville ja yrityksessä työtä tekeville ihmisille itselleen? Tai ilman, että liiketoiminta on relevanttia laajemmassa toimintaympäristössään erilaisille sidosryhmille? En usko.
Entä jos onkin niin, ettei tulevaisuuden bisnes todella pyörikään ilman merkitystä. Siinä tapauksessa defensiivinen suhtautuminen merkityksellisyystematiikkaan voi olla organisaatiolle suuri riski. Sehän voi ajaa bisneksen paitsioon ja pudottaa kelkasta, jonka suuntana on uudenlaisen bisnesparadigman aikakausi.
Mielestäni tulevaisuuden bisneselämä on merkitysvetoinen - kaikki merkit viittaavat siihen. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, miksi näin on ja mitä ovat nuo merkit, jotka puoltavat tätä vahvaa väitettä?
Bisnesmaailma on havahtunut merkityksellisyyskeskusteluun - eikä sille näy loppua
Merkityksellisyyskeskustelu räjähti viime vuosikymmenellä monilla bisnesfoorumeilla silmille. Teeman äärellä herättiin maailmanlaajuisesti: niin akateeminen maailma kuin bisnesmaailman ylin johtokin havahtui. Aika oli kypsä ymmärtämään ja myöntämään nykyistä bisnesparadigmaamme kyseenalaistavat ja muutokseen pakottavat realiteetit.
Bisnes ei ole entisensä, maapallomme on tulessa ja ihmiskuntamme tulevaisuus on vaakalaudalla. Myös työ- ja talousjärjestelmämme aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ovat todellisia. Merkityksellisyysteeman kanssa käsi kädessä kulkee keskustelu vastuullisuudesta – sekä sosiaalisesta, ekologisesta että taloudellisesta vastuusta.
”Hippisiiven” radikaalit kestävyysajatukset ovat nyt bisneselämässämmekin valtavirtaa. Kaikkialla puhutaan nyt merkityksestä ja vastuullisuudesta. Siitä on tullut yritysmarkkinoinnin keskeisin kulmakivi – viherpesun ja purposepesun mittaluokkaan asti. Teot kuitenkin ratkaisevat. Eivät sanat tai mainoslauseet.
Toiminnan muutokseen on vielä matkaa, mutta tuo matka leimaa 2020-luvun bisnestä. Miltä tuon matkan tulisi näyttää ja voiko organisaatioiden johdon ymmärrys merkityksellisyydestä ja merkityksen johtamisesta olla osa ratkaisua? Näihin kysymyksiin me yhdessä etsimme ja luomme vastauksia parhaimmillaan.
Tulevaisuuden bisnes on merkitysvetoinen
Amerikkalaisen Business Roundtablen suuryritysjohtajat, Financial Timesin ”The New Agenda”, maailman suurimman varainhoitajan BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ja Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella loivat kaikki omilla erillisillä ulostuloillaan 2010-luvun loppuvuosina ymmärrystä merkityksellisyyskeskustelun oleellisuudesta. Tämä näyttäisi olevan osa bisnesparadigman murrosta, joka tulee toteen tulevien vuosikymmenen aikana.
Mainitut tahot nostivat ansiokkaasti esille ajatusta bisnesparadigman muutoksesta kohti merkitysvetoisempaa bisnestä. He loivat kuvaa tulevaisuuden bisneksestä, joka toimii Profit with Purpose -periaatteella. Tulevaisuuden liiketoiminta ottaisi huomioon oman sosiaalisen vastuunsa eri sidosryhmille ja sekä vastuunsa ympäristölle. He puhuivat jopa kapitalistisen järjestelmän uudelleenkalibroimisesta - kapitalismi 2.0:sta. Muutos on tapahtumassa kahdesta syystä – sisäsyntyisesti ja ulkoapäin ohjatusti. Muutos tapahtuu, koska se on kannattavaa ja koska on pakko. Se on vääjäämätöntä.
Merkityksellisyyspuhe ei ole vain höpöhöpöpuhetta tarkoituksen tunteista ja työssä viihtymisestä. Se liittyy huomattavasti isompaan ilmiöön bisnesparadigmamme perusprinsiippien murroksesta ja siihen, miten organisaatiot perustelevat olemassaoloaan ja toimintaansa tulevaisuudessa.
Mennyt 2010-luku oli teeman osalta heräämisen aikaa. Puheen tasolla tapahtui paljon ja julkilausumien myötä luotiin suuntaa tulevaan. 2020-luku tulee olemaan toiminnan aikaa ja julkilausumien lunastamista käytännössä. Se erottaa organisaatioiden, toimialojen ja yhteiskuntien tasolla jyvät akanoista ja luo jakolinjoja ratkaisijan rooliin asettuvien organisaatioiden ja passiivisten ongelmien ylläpitäjien välille. Kukin organisaatio ja kukin johtaja on vapaa valitsemaan roolinsa.
Kaksi kehityspolkua kohti 2030-lukua
Jotta tuleva vuosikymmen muodostuu bisnesparadigman muutoksen osalta tyhjien puheiden sijaan toiminnan ja muutoksen vuosikymmeneksi, on organisaatioiden johdon syytä havahtua ja hankkia tarvittavia työkaluja merkityksen johtamiseen kahdella tasolla.
Akateemisessa bisneskirjallisuudessa esiintyy kaksi toisiinsa nivoutuvaa termiä: työn mielekkyys ja merkityksellisyys (meaningfulness of work) sekä organisaation olemassaolon tarkoitus (purpose). Molemmat teemat yhdessä vastuullisuuspuheen kanssa viitoittavat myös tietä kohti merkitysvetoisempaa bisnestä ja työelämää. Niiden ymmärtäminen on olennaista johtamisessa 2020-luvulla.
Mikrotason polku: työn mielekkyys ja merkityksellisyys työnteon arjessa
Työn merkityksellisyyden mikrotaso koskee yksilöiden ja yhteisön kokemusta oman työnsä mielekkyydestä, arvosta ja tärkeydestä. Ihmisten kaipuu työn mielekkyyden kokemukselle on kasvanut.
Usein aihe nostetaan esille nuorista, milleniaaleista ja z-sukupolven edustajista puhuttaessa. Kyse on kuitenkin enemmän ajankuvasta kuin sukupolvista. Ajassamme monet tekijät ohjaavat ihmisiä hakemaan merkityksellisyyden kokemusta nimenomaan työstään. Ja toisaalta yhä useammilla meistä on entistä enemmän varaa valita: miksi valita merkityksetön ja vastenmieliseltä tuntuva työ, jos elantonsa voi hankkia myös mielekkäämmällä tavalla?
Edelmann Trust Barometrin mukaan nykyään 67 % työntekijöistä olettaa ja odottaa oman työnantajansa tarjoavan mahdollisuuden tehdä ”suuremman tarkoituksen ohjaamaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä”.
Kilpailu osaajista on kovaa, ja jos sinun organisaatiosi ei pysty tarjoamaan merkityksellistä työtä, löytävät parhaat osaajat sitä varmasti myös muualta. Mielekkään ja merkityksellisen työn tarjoamisesta on tulossa vahvaa valuuttaa työmarkkinoilla. Jos et itse vielä ymmärrä merkityksellisyyden arvoa viivan alla, tulet ymmärtämään sen viimeistään siinä vaiheessa, kun osaavista tekijöistä on pulaa ja bisnes sakkaa.
Työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus muodostuu työtehtävien, työroolien, työyhteisön ja organisaatiotason tasolla syntyvästä kokemuksesta. Tämä merkityksellisyyden tunne on yksilöllinen, mutta myös yhteisöllisellä tasolla syntyvä subjektiivinen kokemus, kuten Catherine Bailey ja Adrian Madden osoittivat tutkimuksessaan What Makes work meaningful - Or meaningless. Kyse on arkisesta ja päivittäisestä työntekijäkokemuksesta. Kyse on työntekijöiden sisäisen motivaation vaalimisesta ja perusasioiden laittamisesta kuntoon työoloissa.
Harva kuitenkaan pysähtyy työarjessaan pohtimaan työnsä merkitystä maailmankaikkeudessa – enemmänkin kyse on siitä, saako työssä kokea autonomiaa, aikaansaamisen tunnetta, kehittymistä ja yhteisöllisyyttä. Ketuttaako aamulla mennä töihin vai pääseekö työssään kokemaan työn imua?
Kun työ on isoilta osin muuttumassa inhimillisen tietopääoman soveltamiseksi käsiparin heiluttelun sijaan, nousee inhimillisen pääoman hyödyntämisen optimointi kaiken keskiöön.
Työntekijäymmärryksen rooli tulee kasvamaan: ymmärrys siitä, mitä ihmiset tarvitsevat motivoituakseen, suoriutuakseen ja sitoutuakseen. Näiden tekijöiden taustalla on kokemus työn mielekkyydestä. Merkitykselliseksi työnsä kokeva ihminen on tutkitusti muun muassa tyytyväisempi, tehokkaampi ja sitoutuneempi työssään.
Ymmärryksemme ihmisen psykologisista perustarpeista on kasvanut: ihmisen on osoitettu Decin ja Ryanin itsemääräytymisteorian mukaisesti tarvitsevan motivoituakseen autonomiaa, osaamisen ja kehittymisen kokemusta sekä tunnetta yhteisöön kuulumisesta. Tätä kaikkea työ ja työyhteisöt voivat olla tarjoamassa – tai tuhoamassa. Nämä perustarpeet ovat mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen sekä sisäisen motivaation lähde. Jos haluat johtajana satsata työntekijäkokemukseen ja luoda motivoivaa työympäristöä, satsaa ihmisten perustarpeiden täyttymiseen työssä.
Motivaatiojohtamisen merkitys tulee kasvamaan johtamisessa. Motivaation usuttaminen ulkopuolelta on kuitenkin vaikeaa, miltei mahdotonta. Kyynisesti onkin todettu, että ”johtaja voi toiminnallaan lähinnä tuhota motivaation ja merkityksen”, mutta todellisuudessa johtaja voi myös vaalia ja vahvistaa niitä omalla toiminnallaan.
Ihmisen motivaatiotekijöiden, työn merkityksellisyyden lähteiden ja yleisemmän työntekijäymmärryksen myötä meillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden työarjesta entistä inhimillisempää entistä useammalle – ja samaan aikaan kestävällä tavalla tehokasta ja tuottoisaa. Tai voimme jatkaa ”vanhaan malliin” ja raapia tehot irti ihmisten selkänahoista. Se tosin toimii vain hetken aikaa. Kirjassamme Johda merkitystä nostan yhdessä Pirjo Ahosen ja Tapio Aaltosen kanssa esille viisi merkityksen johtamisen työkalua: välittäminen, varustaminen, valtuuttaminen, viestiminen ja viitoittaminen. Perusasioita – ei mitään rakettitiedettä. Ne toimivat arjessa, jokapäiväisessä työssä. Niiden varaan rakentuu hyvä motivaation ja merkityksellisyyden johtaminen. Kaikki johtaminen on loppujen lopuksi merkitysten luomista.
Makrotason polku: Organisaatioiden olemassaolon tarkoitus
Toinen polku merkityksellisvetoiseen bisnekseen muodostuu jo tekstin alussa kuvailemistani ison kuvan kysymyksistä: bisneksen paradigmasta ja organisaation olemassaolon tarkoituksesta. Miksi ja mitä varten organisaatiomme on olemassa?
Toisinaan organisaation olemassaolon perusteluksi esitetään perinteinen rahapuhe: olemme tekemässä kannattavaa liiketoimintaa, tarjoamassa työtä sekä maksamassa veroja. Eikö se riittäisi? Entä jos se on kuitenkin realiteetti?
Tarvitseeko organisaatioilla sitten ulkoisen painostuksen vuoksi olla myös trendikäs purpose-lause, joka kuorruttaa bisneksen yleisesti hyväksyttävään muotoon? ”Samaa P*skaa, mutta eri paketissa”, jotta yleisö tykkää?
Mielestäni ei tarvitse. Mikään päälle liimattu harvoin toimii. Kaikkien organisaatioiden ei tarvitse pelastaa maailmaa – teennäinen purpose-lause usein kuulostaa kornilta niin sisään kuin ulospäin. Se voi kääntyä jopa itseään vastaan. Johdon ja oman jengin pitää uskoa ja omistaa organisaationsa sanoitukset, niin myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien.
Voit olla vaikka mutteritehtaan johtaja ilman sen suurempaa maailmanparantamisen agendaa, mutta johtaa silti työtä merkitysvetoisesti. Merkitys ja tarkoitus tekemiseen voi muodostua esimerkiksi siitä, että organisaatiossanne tehdään omaa juttuanne korkeilla standardeilla, ammattiylpeydellä ja kasvunkiilto silmissä. Asiakkaita palvellaan vastuullisesti sekä henkilöstön että ympäristön näkökulmasta. Asioista ei tarvitse tehdä liian monimutkaisia tai korkealentoisia.
Selkeä sanoitus toimintaa ohjaavista periaatteista ja päämääristä on sekä työntekijäkokemuksen, työnantajamielikuvan, itse liiketoiminnan ja eri sidosryhmien suuntaan olennaisen tärkeää. Yhtenä purposen sanoittamista ohjaavana tekijänä on maailmalla viime aikoina korostunut organisaation toiminnan linkittäminen myös YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin. Sanoituksen pitää vaan kummuta yrityksen DNA:sta – ei markkinointitoimiston konsulttijargonista. Ja juuri siksi se on yksilöllinen ja ainutlaatuinen jokaiselle organisaatiolle.
Merkityskeskeisyys on yhteiskunnan uusi kehitystaso
Merkityksellisyyspuhe on tällä hetkellä trendinomaisesti pinnalla, eikä se hetkeen tule poistumaan työelämän trendilistauksista. Samaan aikaan merkityksellisyyskeskustelu on enemmänkin kuin trendi. Se on kehitystaso, jolle työelämässä, bisneksessä ja yhteiskunnassa on astuttu – eikä vaihdetta taaksepäin ole olemassa.
Puhe siitä, mikä on todella arvokasta, edistämisen arvoista ja vastuullista, on osa laajempaa filosofista ja moraalista keskustelua. Sitä meidän on syytä käydä jatkuvasti myös bisneselämässä ohjataksemme tekemistä ja toimintaa tarkoituksenmukaisiin suuntiin.
Merkitys on tullut jäädäkseen.
Jaakko Sahimaa on organisaatiopsykologi (PsM, DI), yrittäjä, tutkija ja tietokirjailija. Arkisen konsulttityönsä ohella tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistolla työn merkityksellisyyden teemasta ja on yksi Johda Merkitystä -kirjan kirjoittajista. Kirja valittiin vuonna 2020 vuoden TOP3-bisneskirjaksi Suomessa.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.