Otamme huomattavan askeleen kohti nettovaikuttamisen arviointia, yksittäisten vaikutusten sijaan. EU:n uusi kestävän toiminnan taksonomia tulee määrittelemään osaltaan, mikä voidaan määritellä kestäväksi liiketoiminnaksi, sekä sitä miten voidaan todentaa liiketoiminnan edistävän ainakin yhtä ympäristötavoitteita ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muihin.
Olet rekrytoimassa avainrooliin uutta henkilöä. Potentiaalisin kandidaatti haluaa tietää, mihin yritystoimintasi oikeastaan vaikuttaa ja miksi sen pitäisi motivoida juuri häntä.
Olet hakemassa rahoitusta teknologiainvestointeihin. Rahoittajaa kiinnostaa se, miten ajattelit ratkaista dataan liittyvät vastuukysymykset.
Hallituksessa nousee esille, miten yrityksenne oikeastaan arvottaa toimintaansa ja miten osallistutte ihmiskuntamme suurten haasteiden ratkaisemiseen.
Edellä mainitut tilanteet kuvaavat sitä, kuinka tärkeäksi toiminnan seurausten ymmärtäminen on kasvanut – ja kuinka se muuttaa johtamista. Oman organisaation vaikuttavuus tulee tunnistaa ja siitä tulee osata kertoa, jotta yrityksen menestyminen on mahdollista. Yhä useampi sidosryhmä on kiinnostunut siitä, miten yrityksenne vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Vaikuttavuus ohjaa yrityksen liiketoiminnan fokusta
Vaikuttavuutta lähestytään liiketoiminnassa usein hyvin suoraviivaisesti, yksittäisiä tavoitteita optimoiden. Tänä päivänä vaikuttavuus tarkoittaa kuitenkin sitä, millä tavalla yritys tai organisaatio todella vaikuttaa toimintaympäristöönsä. Kuinka yritys ja sen toiminta vaikuttavat esimerkiksi yhteiskuntaan, ilmastoon, biodiversiteettiin tai terveyteen. Käyttämällä laajaa vaikuttavuuden määritelmää voidaan puhua nettovaikutuksesta, jossa organisaation toimintaa voidaan arvottaa ja sitä voidaan ohjata sen toiminnan tärkeimpien, havainnoitavien vaikutusten kautta.
Tarkoituksen (purpose) ja vaikuttavuuden (impact) termit menevät helposti sekaisin puhuessamme siitä, miten yrityksen tulisi johtaa liiketoimintaansa. Kun tarkoitus katsoo erityisesti yhtä, suurta merkityksellistä tavoitetta organisaatiolle, vaikuttavuus lähestyy asiaa toiminnan ulkoisvaikutusten kautta. Sen sijaan, että asetettaisiin etukäteen iso tavoite ja optimoitaisiin ainoastaan sitä, peilataan jatkuvasti ja kriittisesti oman toiminnan laajempia vaikutuksia yhteiskuntaan sekä ympäristöön. Havaintojen omasta vaikutuksesta annetaan tämän jälkeen ohjata yrityksen toimintaa.
Tarkoituksella on toki paikkansa, mutta vaikuttavuus tarjoaa paremman näkymän esimerkiksi siihen, millä keinoin siihen kannattaa pyrkiä. Vaikuttavuus saattaa jopa haastaa tarkoitusta ja pakottaa päivittämään sitä.
Yrityksen ydinliiketoiminta on myös sen suurin vaikutus. Jos on vaikeaa keksiä yrityksen toimintaa inspiroivaa tarkoitusta, on mahdollisesti aika miettiä uudestaan, tulisiko ydinliiketoimintaa ohjata uuteen suuntaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Vaikuttavuus ohjaa toimintaa ulkoapäin. Tällöin fokus on sen ulkoisissa vaikutuksissa, vaikka niiden käsittäminen ja käsittely on usein vaikeampaa, tai ainakin vieraampaa. Erilaiset olemassa olevat frameworkit, kuten ESG, auttavat strukturoimaan vaikuttavuutta purkamalla sen elementteihin, mutta suurin muutos tapahtuu johtamisen ajatusmalleissa.
Liiketoimintaa aletaan johtaa strategisesti kohti oman toiminnan tärkeimpiä vaikutuksia. Se koskettaa kaikkea organisaation toiminnassa ja haastaa vahvasti esimerkiksi nykyiset tavoitteenasetannan mallit, sekä onnistumisen indikaattorit ja mittarit.
Vaikuttavuus kiinnostaa kaikkia sidosryhmiä
Sijoittajat, työntekijät, asiakkaat ja viranomaiset katsovat kaikki omasta kulmastaan sitä, millä tavalla yritykset vaikuttavat ympäröivään maailmaan.
Sijoittajat ja osakkeenomistajat hakevat sekä parempaa evidenssiä, että rohkeita avauksia positiiviseen vaikuttavuuteen. ESG on vahvasti läsnä, mutta toisaalta raportointipainotteisuutta halutaan vähentää ja työkalut kehittyvät koko ajan: sijoittajat tähyävät todistettaviin vaikutuksiin mahdollisimman reaaliaikaisesti.
EU:n uusi kestävän toiminnan taksonomia tulee määrittelemään osaltaan, mikä voidaan määritellä kestäväksi liiketoiminnaksi, sekä sitä miten voidaan todentaa liiketoiminnan edistävän ainakin yhtä ympäristötavoitteita ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muihin. Lähestymistapa ottaa huomattavan askeleen kohti nettovaikuttamisen arviointia, yksittäisten vaikutusten sijaan. Taksonomian huomioonottaminen tulee kaikkien sijoittamisen ammattilaisten pöydälle lähitulevaisuudessa. Myös poliittinen ohjaus ja sääntelijät ovat entistä aktiivisempia luomaan struktuuria sekä rajoitusten että kannusteiden muodossa. Tästä esimerkkeinä EU green deal sekä Yhdysvaltojen uudet päästötavoitteet.
Työntekijät hakevat merkityksellisyyttä yhä enemmän yrityksen ulkoiseen maailmaan vaikuttavuuden kautta. Palkka, edut ja mukava työympäristö eivät enää riitä luomaan merkityksellisyyttä, vaan niiden lisäksi tai jopa sijaan kaivataan jotakin muuta. Haetuimmat työntekijät haluavat työn olevan todistetusti linjassa omien arvojen kanssa.
Teimme yrityksessämme Un/knownissa marras-joulukuussa vaikuttavuuskyselyn, jossa jaoimme vaikuttavuuden eri osa-alueisiin: Ilmasto; Biodiversiteetti; Sosiaalinen vaikuttavuus; Ihmisoikeudet; Terveys ja hyvinvointi sekä Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus, ja inkluusio.* Alustavan analyysin pohjalta yritykset ovat havainneet tämän muutoksen. Kun kysyimme tärkeimpiä vaikuttavuuteen liittyviä mahdollisuuksia niin “työntekijöiden rekrytointi ja pito” oli kärkikolmikossa kaikissa yrityksissä.
Sama tulos nousee myös työntekijöiden näkökulmasta: "Impact is a real talent retention factor – 52 % of respondents state that they have considered leaving their job due to its poor impact" (employee survey of the net impact report 2020, Upright)
Ihmisten ostopäätöksiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut asiat. Kukaan ei ole pelkästään kuluttaja, vaan arvojensa perusteella toimiva ihminen kaikilla elämän osa-alueillaan. Kulutuspäätöksiin tulee vaikuttamaan ihmisten selkeästi kasvanut valveutuminen ja kyky erottaa perusteettomat väitteet todellisista. Yrityksien odotetaan olevan “luotettavina kansalaisina”, jotka ennakoivat ja todentavat oman toimintansa positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Kestävien arvojen mukaan eläminen nousee koko ajan myös tärkeämmäksi osaksi itse asiakaskokemusta - ihmiset haluavat nähdä sen punaisena lankana tuotteissa ja palveluissa. Tätä kautta esimerkiksi erilaisten uudelleenkäyttö- ja korjausmahdollisuuksien tarjoaminen ja mahdollistaminen, yhdessä kestävyyden kanssa, ovat nousemassa kierrätyksen, hankintaketjun ja ympäristöystävällisten materiaalien rinnalle ostamisen kriteerinä.
Enää ei riitä, että katsomme vain asiakaskokemusta – kaikkien sidosryhmien kokemus on merkittävä
Kuinka sitten toimia julkisen paineen, raportointivaatimusten, uusien mallien ja sääntelyn viidakossa? Mitä tehdä, kun kaikki tietävät, että maailma vaatii uudenlaisia tapoja tehdä liiketoimintaa? Koska liike ei tule loppumaan, avain tulevaisuuden menestykselliseen liiketoimintaan on siinä, että vaikuttavuus tuodaan liiketoiminnan veturiksi. Kuskin penkiltä käsin on helpompi vastata tulevaisuuden vaatimuksiin kuin vain reagoimalla ja raportoimalla.
Vaikuttavuus haastaa liiketoimintaa ja johtamista täysin uusilla tavoilla. Samalla kuitenkin vaikuttavuus liiketoiminnan muutosajurina on samanlainen transformaatio kuin mikä tahansa organisaation muutos, jossa organisaation prioriteetit ja kulttuuri muuttuvat vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin. Kääritään hihat ja aloitetaan tekemään asioita eri tavalla.
Asiakaskokemukseen keskittyminen on ollut hyvää harjoitusta, kun on keskitytty organisaation ulkopuoliseen näkökulmaan. Nyt vain siirrytään katsomaan vielä laajemman sidosryhmän kokemuksia sekä vaikutuksia niihin.
Meidän tulee pystyä näkemään, mistä yrityksen vaikutus syntyy
Mistä muutos pitäisi sitten aloittaa? Ihan ensimmäiseksi pitää hylätä ajatus siitä, että vaikuttavuus olisi yhdelle ihmiselle vastuutettu erillinen tehtävä. Sosiaalisen vastuun (CSR) perinteinen lokero tai viestintä ei ole oikea paikka nettovaikutusten johtamiselle. Jos vaikuttavuuden halutaan ohjaavan toimintaa, vaikuttavuus kuuluu yrityksen koko johtoryhmän pöydälle.
Vaikuttavuus muuttaa myös eri vastuualueiden, roolien ja operaatioiden sisältöä. Miten CFO:n työ muuttuu, kun menemme kannattavuuslukujen ja eksaktien määreiden ulkopuolelle? Miten henkilöstöjohtaminen voi vastata työntekijöiden tarpeeseen ymmärtää omaa ja yrityksen vaikutusta ja merkitystä?
Ensimmäinen konkreettinen askel ottaa koppia vaikeasta, varsinkin aluksi hähmäisiäkin elementtejä sisältävästä aiheesta, on pysähtyä sen ääreen hetkeksi. Johdon kannattaa käydä läpi, mistä yrityksen nykyinen vaikuttavuus syntyy ja onko se linjassa nykyisen tarkoituksen kanssa.
Hyvä tapa aloittaa, on käyttää jotain olemassa olevaa taksonomiaa kuten ESG:tä tai vaikkapa Upright Projektin net impact -mallia harjoituksen jäsentämiseen. Itse malli ei kuitenkaan ole tärkeä, vaan tarkoituksena on ymmärtää, missä yrityksen tärkeimmät vaikutukset syntyvät. Millaisia vaihtoehtoja ja prioriteetteja löydetään? Minkä negatiivisten vaikutusten minimointiin ja minkä positiivisten vaikutusten maksimointiin kannattaa jatkossa panostaa? Miten hyvin yrityksen ydinliiketoiminta taipuu maailmaan, jossa vaikuttavuuden merkitys vain kasvaa tulevina vuosina? Onko syytä tunnistaa ja alkaa kehittää uusia liiketoiminnan alueita, jotka auttavat ymmärtämään ja oppimaan kestävästä liiketoimintalogiikasta?
Toisinaan on syytä myös heti alussa kutsua kokoon laajempi, myös ulkoisia sidosryhmiä ja asiantuntijoita osallistava ryhmä, kartoittamaan vaikutuksia. Tämä on usein johdolle silmiä avaavaa, ja auttaa antamaan johdolle paremman näkemyksen yrityksen laajemmista vaikutuksista ulkomaailmaan.
Kun vaikuttavuuden prioriteetit on löydetty, voidaan nähdä miten ne vaikuttavat johdon eri vastuualueisiin. Kuinka taloushallinto voisi ohjata vaikuttavuuteen? Nouseeko datan vastuullinen hyödyntäminen tai tuotteiden elinkaaren seuranta vahvemmin CIO:n pöydälle? Putoaako jotain tällä hetkellä vastuualueiden väliin? Millaista uutta yhteistyötä tarvitaan? Vaikuttavuutta tarkastellessa voi löytyä myös yllättäviä vaikutuksia, joita ei ole aiemmin käsitelty yrityksessä ollenkaan.
Vaikutuksen tutkimiseen panostaminen antaa työkaluja
Yrityksen vaikuttavuutta ei ratkaista yhdessä työpajassa. Mutta jo pienelläkin panostuksella tuloksena voi parhaimmillaan olla se, että oma vaikuttavuus ja sitä edistävät toimet tunnistetaan ja niitä osataan viedä uudella tavalla eteenpäin. Yksikin työpaja, voi nostaa esiin kysymyksiä, joita yrityksessä ei ole aiemmin vaikuttavuuden liittyen osattu kysyä. Tämän oivalluksen jälkeen osataan sanoa, mistä yrityksessä ei vielä tiedetä tarpeeksi ja kenen vastuulle kehitystyö voitaisiin asettaa.
Tekemällä työtä vaikuttavuuden parissa, saadaan käsitys siitä, miten yritystoiminnan aikaansaamat vaikutukset tulisi näkyä yrityksen strategiassa. Se saattaa herättää halun päivittää strategia ja synnyttää näin vaikuttavuuteen perustuvaa liiketoimintaa. Tässä tapauksessa voidaan pohtia, millä tavoin strategiset vaikuttavuuden suunnat ohjaisivat uuden tekemistä. Tai sitä, millaisia mittareita yrityksessä tarvittaisiin vaikutuksella ohjaamiseen.
Pysähtyminen asian ääreen, ja vaikuttavuuden valitseminen strategiaksi parempaan, tulevaisuutta ennakoivaan liiketoiminnan kehitykseen on kannattavaa. Siitä on hyvä siirtyä päivittyvän, elävän strategian voimin ohjaamaan ja inspiroimaan liiketoiminnan kehitystä. Eikä pidä unohtaa, että oman vaikuttavuuden parempi ymmärrys on jo itsessään strateginen tavoite - oppiminen on osa arvoa.
Vaikuttavuudella ohjaaminen auttaa löytämään ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, kehittämään uusia johtamismalleja sekä parhaimmillaan saa aikaan sen, että yrityksillä on aikaisempaa huomattavasti parempi tilannekuva toimintaympäristöstään, omasta positiostaan ja kilpailukyvystään.
Palataanpa alussa esitettyihin tilanteisiin. Entä jos ne tulevaisuudessa kuulostavat tältä?
Rekrytoit avainrooliin uutta henkilöä ja kerrot potentiaalisimmalle hakijalle, missä kaikkialla yrityksenne ydinliiketoiminta konkreettisesti vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Osaat kuvailla, mihin ja miten hänen työnsä tulisi vaikuttamaan yrityksen sidosryhmiin ja yhteiskuntaan. Päädytte keskustelemaan tulevan työn merkityksestä ja haastateltava poistuu vaikuttuneena sekä innostuneena.
Olet hakemassa rahoitusta teknologiainvestointeihin. Otat puheeksi, miten yrityksenne lähestyy dataan liittyviä eettisiä haasteita. Yrityksenne on tunnistanut ja ennakoinut niihin liittyviä riskejä sekä kilpailumahdollisuuksia.
Yrityksesi hallituksessa käydään läpi johtoryhmän esitys siitä, millä tavalla toiminnan arvottamista ja mittaamista voidaan monipuolistaa. Päätätte ottaa käyttöön uusia, strategisia indikaattoreita ohjaamaan kehitystä ja innovaatioita.
Minna Mustakallio on liiketoiminnan uudistamiseen keskittyvän Un/knownin perustajaosakas ja varatoimitusjohtaja. Minna käy aktiivista keskustelua eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa vaikuttavuudella ohjaamisen dynamiikasta ja haasteista.
Minna uskoo, että vaikuttavuus ja kestävyys tulee inspiroimaan strategioita ja tuotekehitystä kaikilla organisaatioiden toiminnan alueilla. Hän tuo uusia arvon määritelmiä ja näkökulmia, kuten kestävän kehityksen mittareita liiketoiminnan uudistamiseen. Minna on myös luonut ohjeita ja työkaluja tiedon vastuulliseen käyttöön ja algoritmisten järjestelmien vastuulliseen ja seuraukset huomioivaan kehittämiseen.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.
* Q4 2021 Un/known toteutti kyselyn, jossa selvitettiin vaikuttavuuden tilaa Suomessa. Tässä tutkimuksessa vaikuttavuus jaettiin seuraaviin osa-alueisiin: Ilmasto; Biodiversiteetti; Sosiaalinen vaikuttavuus; Ihmisoikeudet; Terveys ja hyvinvointi sekä Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus, ja inkluusio. Lisäksi vastaajien oli mahdollista määritellä muu, näiden ulkopuolelle menevä vaikuttavuuden alue.
Alustavat tulokset viittaavat siihen, että yritykset jakautuvat kahteen ryhmään: Niihin, jotka ovat jo tunnistaneet vaikuttavuuden alueita liiketoimintamahdollisuuksiksi ja panostavat niihin, sekä niihin joilla on vielä vaikeuksia tunnistaa liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja joissa vaikuttavuutta lähestytään erityisesti työntekijöiden houkuttelun ja pidon, sekä markkinoinnin (brändin) näkökulmasta. Kyselyn tulokset julkaistaan 12.1.2022.