• Riikka Tanner

Paula Kilpinen: Johtamisen paradigman murros vaatii inhimillistä strategiaa

Johdon agendalla -podcastin uudella tuotantokaudella puhumme siitä, miten strategiatyön pitää muuttua ja ennen kaikkea siitä, miksi sen pitää muuttua?



2020-luku tuo ajattelutavan muutoksen tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen johtamiseen. Taustalla vaikuttaa useampi megatrendi individualismin noususta yhteiskunnalliseen polarisaatioon ja sosiaalisen epätasa-arvon ymmärtämiseen. Kolmannen tuotantokauden toisessa jaksossa vieraana studiossa on Paula Kilpinen, yrittäjä, kirjailija ja inhimillisen strategian puolestapuhuja.


Kohti vastuullisen arvonluonnin paradigmaa


Puoli vuosisataa yritysmaailmaa on hallinnut ajatus siitä, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille kaiken muun ylitse. Tätä paradigmaa on haastettu viime vuosina monelta taholta, mutta vakiintuneet ajatusmallit istuvat sitkeässä.


“Siinä missä ihmisillä, kuluttajilla ja yksilöillä on mahdollisuus vaikuttaa, on myös yrityksillä mahdollisuus ja valta vaikuttaa ja valtavasti resursseja ja kyvykkyyksiä käytettävänä ja uskon siihen, että jos yritykset sen sijaan, että olisivat osa ongelmaa, ja haluavat olla osa ratkaisua, niin yritykset pystyvät myös tekemään paljon.”


“Jossain vaiheessa havahduin siihen, miten vallitseva tästä kilpailun paradigmasta on tullut, puhumme ja käytämme esimerkiksi strategiassa paljon sotaretoriikkaa ja sotatermejä ja puhumme paljon siitä, miten meidän pitää valloittaa markkinoita, kukistaa kilpailijoita tai puhutaan vastustajista, puhutaan voitettavista taisteluista. Onko kilpailijoiden voittaminen, vastustajien kukistaminen ylipäätään se, minkä takia ihmiset haluavat herätä maanantaina töihin?”


Vaihtoehtoisena paradigmana voidaan pitää vastuullisen arvonluonnin paradigmaa, missä keskeistä on kaikille eri sidosryhmille vastuullisesti tuotettu kokonaisarvo. Samalla se tarkoittaa siirtymistä pois perinteisestä kilpailuedun tavoittelusta, pois nollasummapeli -ajattelusta ja sotaretoriikasta.

“Halusin lähteä haastamaan tätä kilpailun paradigmaa ja haastaa sitä, että mitä jos me puhuisimmekin sen sijaan vastuullisen arvonluonnin paradigmasta, mitä jos ajattelisimme, että olemme täällä tuottamassa arvoa meidän asiakkaille, työntekijöille, muille sidosryhmille, tottakai myös omistajille, mutta myös tuleville sukupolville.”


“Vastuullisuus on iso teema mutta ihmiset on myös kyllästyneitä ehkä siihen omaan rooliinsa, me ei haluta tulla kohdelluksi resursseina tai koneiston rattaina tai strategian pelinappuloina, vaan me haluamme tulla kohdatuksi ihmisinä.”


“Inhimillinen strategia ei tarkoita sitä, että tekisimme huonompaa tulosta. Usein luullaan, että meidän pitää valita joko inhimillisyys tai se, että tehdään hyvää tulosta. Päinvastoin - inhimillinen strategia tähtää siihen, että kun saadaan ihmiset kukoistamaan ja antamaan parastaan, olemaan luovia ja innostuneita, myös tuloksentekokyky kasvaa.”



Miten: Tarkoitus, Kyvykkyys, Kulttuuri, Toiminta


Nykypäivänä tärkeämpää kuin itse ne strategiset valinnat, on kyky ajatella strategisesti. Strategian ei kuulu olla staattinen sisältö, vaan keskiössä on strateginen ajattelu ja se prosessi, jolla strategiaa muodostetaan, toteutetaan ja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön jatkuvaa muutosta. Tähän työhön pitää saada ihmiset osallisiksi mukaan.


“Mehän liian usein tehdään niin, että sitten kun meillä on valmis strategia, niin siitä johdetaan tavoitteet, jaetaan ne tavoitteet yksiköille ja tiimeille ja yksilöille ja ajatellaan että tämä riittää ja voidaan keskittyä seuraamaan suorituksen toteutumista. Nykyisin ei enää riitä, että johdetaan pelkästään tavoitteiden kautta.”


Ihmiskeskeisessä strategiaprosessissa keskiössä on strategian inhimillistäminen ja vieminen käytäntöön tarkoituksen, kulttuurin, kyvykkyyksien ja tavoitteiden välityksellä.


Tarkoitus kertoo, miksi yritys on olemassa ja mitä arvoa se tuottaa eri sidosryhmilleen. “Tarkoituksesta syntyy merkitys ja yksilön halu olla mukana ja osa sitä yrityksen tarinaa. Merkityksen kokemus kuitenkin vaihtelee yksilöstä toiseen huomattavan paljon ja merkityksen lähteet ovat hyvinkin moninaiset.”


Strategiset kyvykkyydet määrittelevät missä yritys on ylivertainen ja minkä varaan sen arvonluonti perustuu. Kyvykkyys ei ole sama asia kuin osaaminen vaan kyvykkyys syntyy yhdistelmästä osaamista, prosesseja, järjestelmiä, dataa ja teknologiaa, kulttuuria ja toimintamalleja. Kyvykkyydet auttavat organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa, strategiset kyvykkyydet luovat ylivertaista kyvykkyyttä muihin toimijoihin nähden ja luovat siten kilpailuetua.


Kulttuuri kuvaa mitä tarkoitus ja strategiset valinnat tarkoittavat arvoina ja tapana toimia. “Kulttuuri on se, joka synnyttää osallisuuden tunteen. On tärkeää, että jokainen kokee että voi olla oma itsensä ja on arvokas osa organisaatiota. Kulttuuri on ehkä hieman liikaa värittynyt arvokeskustelulla. Arvot on super tärkeää määritellä, mutta ei voida ajatella että arvoja muutettaisiin aina strategian mukana. Kulttuuria rakennetaan tekemisen kautta, se syntyy yhteisen arvopohjan ja kyvykkyyksien kautta."


Tavoitteet ja toimintasuunnitelma. “Uskon, että ihmiset ohjautuvat paremmin kohti tavoitteita silloin kun he ymmärtävät ison kuvan eli ymmärretään yrityksen suunta ja se miksi tavoitellaan sitä mitä tavoitellaan. Sen lisäksi pitää olla tarvittavaa osaamista. Liian usein me vastataan kysymykseen mitä, mutta unohdamme vastata kysymyksiin miksi ja miten - ja kuka?


Kuuntele koko jakso SoundCloudista, Spotifysta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧




#inhimillinenstrategia #strategia #liiketoiminta #johtaminen


 

Tämä jakso on toteutettu yhteistyössä Eduhousen kanssa. Eduhouselta löydät työelämälle kriittiset business-, työelämä-, digi- ja tech-taitojen koulutukset, jotka tuotetaan yhdessä huippuasiantuntijoiden kanssa. Tutustu Eduhouse tarjontaan osoitteessa eduhouse.fi.


 Tilaa Johdon agendalla uutiskirje

Kiitos tilauksesta!