Sosiaali- ja terveysala on ollut viime vuosina valtavassa murroksessa ja eri tavoin otsikoissa. Siihen vaikuttavat useat nykypäivän jättimäisistä muutosvoimista, kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula ja teknologian kehittyminen.
Tässä podcast-jaksossa katsotaan muuttuvaa maailmaa ja keskustellaan sen muutosvoimista erityisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vieraanani näistä aiheista on keskustelemassa Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Attendo on suuri sote-alan toimija, jolla on noin 15 000 työntekijää ja yli 400 hoiva- ja palvelukotia ympäri Suomen. Moni muistaa vuoden 2019 uutisotsikot, kun joistakin Attendon hoivakodeista paljastui puutteita. Tämän ison hoivakriisin jälkeen yhtiö on paitsi korjannut epäkohtia, myös alkanut määrätietoisesti kehittää toimintaansa – eli lähtenyt muutosmatkalle, joka jatkuu edelleen. Virpi Holmqvist aloitti Attendon toimitusjohtajana hoivakriisin jälkimainingeissa huhtikuussa 2020 ja luotsaa nyt yhtiötä alaa riepottavien megatrendien puristuksessa.
”Kyllä se murtaa vanhat johtamismallit meidän alalla, kun ikäihmisten määrä lisääntyy ja samaan aikaan osaajaporukka vähenee. Pitää miettiä tällaisen ison organisaation johtamista uusiksi. Ja tässä tilanteessa esimerkiksi työn uudelleen määrittely on tärkeää.”
Työn uudelleen määrittelyllä Holmqvist tarkoittaa sitä, että hoivatyön eri työnkuvia tarkastellaan ja järjestellään tarvittavan osaamisen näkökulmasta, jotta resurssit hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Prosessikeskeisyydestä ihmiskohtaamisiin
Attendon muutosmatkassa on ennen kaikkea kyse organisaation kulttuurin uudistamisesta ja useiden toimintamallien päivittämisestä. Mistä matka aloitettiin?
Lyhyt vastaus on: yhtiön sisältä. Holmqvist kertoo, että vuoden 2019 hoivakriisin jälkeen Attendo tutki ja haastatteli sekä työntekijöitä että asiakkaiden läheisiä. Esiin nousi valtava tarve näkökulman muutokselle. Hoiva-ala on perinteisesti hyvin prosessikeskeinen ja usein tuotantolähtöinen, mutta Attendolla lähdettiin kehittämään kulttuurinmuutosta nostamalla kohtaamiset keskiöön.
”Meillä on satojatuhansia kohtaamisia päivittäin, mutta miten niitä johdettaisiin siten, että ne olisivat onnistuneita, ainutlaatuisia ja niistä jäisi aina hyvä mieli? Meillä on kirkastettu hyvän kohtaamisen resepti ja viiden K:n palautesääntö: ensin kuunnellaan, sitten kiitetään, kannustetaan, kehutaan tai korjataan. Kun kulttuurinmuutosta johdetaan konkreettisesti, on positiivisen ja rakentavan palautteen antaminen tärkeää”, Holmqvist kuvaa.
”Toinen itsestään selvä asia, josta pitää keskustella, on 100 prosentin vastuu – mitä se tarkoittaa? Epäkohtiin pitää puuttua. Jos huomaa jonkun epäkohdan eikä itse pysty tekemään sille mitään, pitää ottaa hihasta sitä henkilöä, joka pystyy. Puuttuminen on välittämistä.”
Millaista on ikäihmisen hyvä arki?
Johtajat sote-alalla tekevät töitä positiivisen organisaatiokulttuurin eteen mutta samalla he luovivat lain vaatimusten ja arjen realiteettien ristitulessa.
Vuoden 2019 hoivakriisin myötä Suomeen luotiin uusi vanhuspalvelulaki, jossa on tarkkaan määritelty hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa. Ensi vuonna mitoitus on nousemassa 0,7 hoitajaan yhtä asiakasta kohti. Eli kun puhutaan kokonaisista ihmisistä, hoivakodissa tulee vuorokauden aikana olla 7 hoitajaa 10:tä asukasta kohti.
Lain tavoite sinänsä on Holmqvistin mielestä tärkeä: tehdä ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä oleville ikäihmisille laadukas ja hyvä elämä heidän viimeisten vuosiensa ajaksi.
”Mutta meidän pitää laajasti miettiä, mitä osaamista tarvitaan. Attendolla olemme muuttaneet näkökulmaa siten, että ei etsitä osaajia tutkintojen perusteella vaan mietitään, mitä asiakas tarvitsee. Laissa määritellään tarkkaan, millä ammattitutkinnolla saa mitäkin töitä tehdä, ja se luo haasteita mitoitusten täyttämiseen.”
Holmqvistin mukaan olisi hyvä pohtia ja määritellä laajemmin, mitä hyvä elämä ja hyvä arki ikäihmiselle hoivakodissa tarkalleen ottaen pitää sisällään. Arjessa tapahtuu paljon muutakin kuin hoivatoimenpiteitä. Ikäihmiset tarvitsevat apua muun muassa ulkoilussa, syömisessä ja pukeutumisessa. Kaikkeen työhön ei tarvita kolmen vuoden koulutusta.
”Voisiko Attendo-kodissa olla myös muita osaajia kuin sote-ammattilaisia? Voitaisiin työllistää uusia ammattiryhmiä. Ja silloin myös 0,7-mitoitus olisi helpommin täytettävissä osaajapulasta huolimatta.”
Teknologiakin avuksi osaajapulaan
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ehdottomasti. Holmqvist peräänkuuluttaa päättäjiltä siihen helpotusta. Ainakin saatavuusharkintavaatimus pitäisi sote-alalta poistaa kokonaan. Lisäksi ulkomaisten sairaanhoitajien kotimaassaan suorittama ammattitutkinto pitäisi hyväksyä tai ainakin ottaa huomioon. On nimittäin usein järjetöntä alkaa kouluttautua Suomessa uudestaan täysin nollasta.
”Meillä on ehkä jännä kuvitelma, että Suomi on ihana maa ja kaikki haluaa tänne, mutta meillä on eksoottinen kieli ja aika pimeät illat syksyllä. Me kilpaillaan samoista osaajista maailmanlaajuisesti, joten miten lisätään Suomen houkuttelevuutta? Se on selkeä haaste.”
Ja vielä yksi 0,7-mitoituksen yhteydessä mietittävä näkökulma Holmqvistin mielestä on teknologia. Hän ei halua laittaa ihmistä ja robottia vastakkain vaan haastaa pohtimaan sitä, miten teknologian avulla parannetaan arjen sujuvuutta.
”Lääkejakelu on hyvä esimerkki. Eli on olemassa koneellinen jakelu, kun lääkerobotti tekee lääkejaon, mikä voi 60-paikkaisessa Attendo-kodissa vastata melkein puolikasta työntekijää. Jos se olisi mitoitukseen laskettavaa, se kannustaisi pohtimaan investointeja ja innovoimaan erilaisia mahdollisuuksia”, Holmqvist kertoo.
Isot haasteet, isot kysymykset
Teknologian mahdollisuudet ulottuvat myös kotihoitoon, joka sekin on iso haaste ikääntyvälle Suomelle. Moni auttaa tai hoitaa omia iäkkäitä vanhempiaan, jotka asuvat yhä omassa kodissaan. Myös yksityiskäyttöön tarvitaan uusia teknologisia innovaatioita, jotka helpottavat työelämässä olevien hoivataakkaa.
Jotkut yritykset – esimerkkinä IT-alan pörssiyhtiö Gofore – ovat jopa tarjonneet työntekijöilleen palkallista hoitovapaata omien vanhempien hoitamiseen sairaustapauksissa. Sellainen houkuttelee kyllä työntekijöitä.
Virpi Holmqvist on asiassa suora: osaajapula ja väestön ikääntyminen ovat niin isoja haasteita, että tulevaisuudessa, vaikkapa 30 vuoden päästä, pitää miettiä sitäkin, kuka on oikeutettu julkisiin palveluihin ja kuka ei. Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Holmqvist toivoo, että aiheesta käytäisiin realistista keskustelua.
”Millainen hyvinvoiva Suomi 2.0 me halutaan? Miten me tämä hoiva-asia järjestetään? Ja toinen iso kysymys, jonka heittäisin pohdittavaksi, on Suomen elinvoimaisuuden varmistaminen, mistä me saadaan lisää väestöä. Muodostetaanko Pohjoismaiden kanssa allianssi työntekijöiden houkuttelemiseksi?”
Ei ihan pieniä kysymyksiä.
Tämä jakso on toteutettu yhteistyössä Attendon kanssa. Kuuntele koko jakso SoundCloudista, Spotifysta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧 Lisää Attendon muutosmatkasta voit lukea osoitteessa attendo.fi.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistaan 6.1. Liity uutiskirjelistalle ja saat raportin veloituksetta heti ensimmäisten joukossa.